Ekotekoja pajuilla

Nyt on pajunkissat kerätty, virpomiset virvottu ja pääsiäismunat syöty. Virpomisoksat vielä hetken maljakossa, sitten joutivat mennä. Mitäpä iloa enää on pajuista, ojanvarsien rumista risukoista? Nythän se ilo vasta alkaakin – tuoreeks’ terveeks’ virvottujen mummien ja kummien sijasta pajuista nauttivat nyt muunlaiset otukset.

Pajut kukkivat varhain

Valtaosa pajuistamme kukkii huhti-toukokuussa. Keväänkankeat mehiläiset, kimalaiset ja muut pölyttäjähyönteiset noutavat niistä vappulounaansa, joskus jo pääsiäisateriankin. Pajunkukilla nuo neonikotinoidien ja glyfosaatin kurittamat ahkerat apulaisemme keräävät voimia, ennen kuin alkavat urakoida marjapensaiden, hedelmäpuiden ja muiden hyötykasvien pölyttämiseksi. Kukkivien pajujen kuningas on hederaita. Se paljastaa siitepölystä hehkuvat, keltaiset kukintonsa ja koristaa maiseman – kuin siipensä levittävä sitruunaperhonen.

Kellanpunertavat heteet pursuvat esiin kiiltopajun kukinnoista. (Kuvaaja: Anneli Viherä-Aarnio)

Pajut elättävät monia

Pajuja on moneksi, meillä Suomessa kasvaa 21 pajulajia ja siihen päälle vielä alalajit ja risteymät sekä tuontilajit. Pajuja riittää pellonojista soille ja tuntureille, erilaisiin olosuhteisiin sopeutuneita, mutta myös jokapaikanhöyliä. Pajujen oma elonkirjo pitää yllä suurempaa monimuotoisuutta kuin yksikään pääpuulajeistamme. Pajuilla elää satoja niistä riippuvaisia seuralaislajeja, joista osa on erikoistunut elämään vain pajuilla, jopa vain yksittäisellä pajulajilla. Puumaiseksi kasvava raita on kunkku tässäkin. Sen tukevaksi kasvava runko tarjoaa alustan sammalille ja jäkälille – erilaisille kuin havupuut ja koivu – ja lahotessaan elinympäristön jopa lahopuuta tarvitseville. Riistakin rakastaa pajuja. Jos siis haluat tehdä todellisia ekotekoja, säästä raidat edes jossakin tontin kulmassa ja anna niiden lahota rauhassa.

Monia muitakin ekotekoja

Pajujen juuret tukkivat salaojia – sehän kyllä yleensä muistetaan. Mutta tiheällä hienojuuristollaan oikea paju oikeassa paikassa voi tehdä hyviäkin tekoja. Ne suodattavat jätevesistä ravinteita pajupuhdistamoissa, puhdistavat maaperää raskasmetalleista sekä sitovat maata ja torjuvat eroosiota. Kaupunkien hulevesiä voidaan hallita pajukasvustoilla.

Kiiltopajun kukinnossa on parisataa pientä kukkaa. Pajunkissa on muuttanut muotoaan nopeasti, nyt näkyvät kellertävät emien luotit. (Kuvaaja: Anneli Viherä-Aarnio)

Kaupunkilaisserkkujen pajut

Myös kaupunkiympäristöön pajut voivat tuoda tervetullutta monimuotoisuutta. Viherrakentamiseen löytyy pajun suvusta monenlaisia vaihtoehtoja: kasvutapoja varvuista kookkaisiin pensaisiin ja pieniin puihin, erilaisia värejä ynnä muuta vaihtelua. Päiväkotien ja koulujen pihalla pajut kehittävät lasten luontosuhdetta, ja niistähän voi taas kätevästi poimia virpomisoksat ja pääsiäiskimppuun ne pajunkissat.

Mitä kaikkea pajuista ja pajuilla voi tehdä? Lue lisää Luonnonvarakeskuksen julkaisemasta synteesiraportista: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-368-8

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Luonto Luonto

Kuvat