Metsälehden kyselyn mukaan metsäkoneyrittäjä tai puunkorjuuyritys on jo useimmiten se taho, joka vastaa hakkuukohteiden korjuusuunnittelusta maastossa. Tämä on metsäkoneyrittäjien mukaan myös hyvä suuntaus, sillä heistä kaksi kolmesta kokee, että korjuun operatiivisen suunnittelun siirtyminen koneyritysten käsiin tehostaa toimintaa ja parantaa puunkorjuun laatua.
Puunkorjuun suunnittelusta ei kuitenkaan pääasiassa makseta metsäkoneyrittäjille erikseen.
”Jos puunostaja tai korjuun suunnittelija jättää tehtäviä hoitamatta ja ne jäävät motokuskin tai korjuuyrittäjän tehtäviksi ja niiden takia hakkuutyö hidastuu, niistä pitäisi automaattisesti saada kelvollinen korvaus.”
Toisaalta osa puunkorjuuyrittäjistä kokee yhä, että puunkorjaajien tulisi voida keskittyä vain puiden kaatamiseen ja kuljettamiseen. Puunkorjuusopimuksen sisältöihin ja vastuisiin kaivataan selkeämpiä pelisääntöjä.
”Koneenkuljettajien pitäisi pystyä keskittymään vain tehokkaaseen työskentelyyn suunnittelun ja arpomisen sijaan.”
Metsäyhtiöt eri linjoilla
Oli suunnittelija kuka tahansa, huono hakkuukohteen kartoitus kaatuu niin konekuskin kuin metsänomistajan niskaan. Hakkuukohteeseen liittyvien lupa-asioiden, kuten vieraan maan käyttöoikeuden tai tieoikeuden, pitäisi olla paremmin puunkorjaajienkin tiedossa.
”Liian usein on se tilanne, että kun mennään koneella leimikolle, nauhoitus puuttuu tai raivaustarvetta ei ole selvitetty eikä tehty. Varastopaikat ja kääntöpaikat myös usein väärissä paikoissa.”
”Puutavaralajisuhteet tukki/kuitu usein pielessä, ja sitten syytetään motomiestä, joka ei ole tehnyt tukkia. Tukkia ei vaan voi tehdä huonolaatuisesta puusta, koska liiasta raakista tulee urakanantajalta lasku (korjuu)yrittäjälle.”
UPM on ollut etunenässä siirtämässä puunkorjuun vastuita esimerkiksi leimikoiden suunnittelun osalta korjuuyrittäjille. Tämä on koettu hyväksi ratkaisuksi niin yrittäjien kuin urakanantajankin puolelta.
”Olemme olleet tyytyväisiä tarkoituksenmukaiseen vastuiden jakoon, jota on pohdittu yhdessä yrittäjien kanssa. Tätä työtä tullaan varmaan jatkossakin tekemään maltilla”, UPM:n operaatiojohtaja Tero Nieminen linjaa.
Myös Stora Enso on siirtänyt korjuusuunnitteluvastuuta yrittäjille. Metsä Group ei sen sijaan ole siirtämässä suunnittelutyötä eteenpäin korjuuketjussa.
”Emme ole miettineet puunkorjuun suunnittelutyön ulkoistamista laajemmassa mittakaavassa. Lähtökohtaisesti me olemme aina vastuussa korjuujäljestä”, Metsä Groupin tuotantojohtaja Hannu Alarautalahti sanoo.
Tarkempi hinnoittelu lisätöistä
Puunkorjuuyrittäjien pinnaa kiristää parhaillaan paitsi polttoaine- ja konekustannusten hurja nousu, myös se, miten varsinaiseen puunkaatoon liittyvistä lisätöistä maksetaan.
”Erilaiset lisäpalvelut pitäisi hinnoitella toteutuvan kustannuksen mukaisesti. Raivauslisä, erikoistelat, pohjapinta-alamittaukset ynnä muut raportoinnit.”
”Ylimääräisistä töistä pitäisi saada korvaus. Esimerkiksi rekan kääntöpaikan valmistelu.”
”Jatkuvasti lisääntyvä metsäyhtiöiden taholta tuleva oheistyö (koealojen otto, valokuvaaminen, luontoasioiden kirjaaminen ym. varsinaiseeen puunkorjuuseen liittymätön lisätyö) tulisi myös hinnoitella asianmukaisesti.”
Ratkaisu ongelmaan voisi olla lisääntyvien työvaiheiden tarkempi erittely sen sijaan, että puunkorjuusta maksetaan kuutioiden perusteella könttäsumma.
”Liikaa työlajeja sisällytetään mottihintaan, tarkempi erittely ja hinnoittelu lisätöistä olisi tarpeen. Olisi helpompi seurata kannattavuutta niiltä osin.”
Kursiivilla kirjoitetut ovat metsäkoneyrittäjien vastauksia Metsälehden kyselyyn.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.