Kirjanpainajat hävittävät kuusikoita Saksassa. Maan tärkeimpiin kuusialueisiin kuuluvassa Harz-vuoristossa 80 prosenttia kuusista on kuollut viidessä vuodessa.
”Loputkin kuusemme kuolevat lähivuosina”, sanoo Ala-Saksin maakunnan metsäviraston lehdistövastaava Michael Rudolph.
Tuhopuun tulva on kasvattanut Saksan hakkuita 50 prosenttia vuoden 2018 jälkeen. Viidessä vuodessa kirjanpainajat ovat tuhonneet yli viidenneksen Saksan miljardin kuution kuusivaroista. Nyt tuho on etenemässä kohti maan arvokkaimpia kuusialueita Baijerissa.
Heijasteita tuhosta on saatu myös Suomeen.
”Lyhyellä aikavälillä tämä on ollut kilpailuetu Keski-Euroopan sahoille. Puuta on ollut tarjolla runsaasti, joten ne ovat tehneet hyvää tulosta. Tämän vuoksi keskieurooppalaiset ovat ostaneet meikäläisiä sahayrityksiä, viimeisimpänä Pölkky Oy:n Kuusamosta”, sanoo Keitele Groupin toimitusjohtaja Matti Kylävainio.
Hän arvioi, että sahaostoksilla keskieurooppalaiset sahayritykset haluavat turvata toimintansa jatkumisen ja raaka-aineen saannin tulevaisuudessa.
Pidemmän aikavälin vaikutuksia – esimerkiksi tuleeko suomalaisesta kuusesta kultaakin arvokkaampaa, jos kuusta ei enää Keski-Euroopasta saa – on Kylävainion mukaan vaikea ennustaa.
”Ensin pitäisi tietää, mitä meidän metsillemme tapahtuu.”
Saksa on ollut Euroopan suurin sahatavaran tuottaja 22 miljoonan kuution vuosituotannollaan. Suomessa sahattiin viime vuonna 11 miljoonaa kuutiometriä sahatavaraa.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Suomi on typerästi purjehtimassa kohti kirjanpainajakatastrofia Saksan jäljessä.
Metsänomistajille vain ei ole neuvottu, miten toimien kuusimetsät saadaan pidettyä terveenä. Ks asiantuntijan keinovalikoima: https://vessi.eu/kuusen-hyonteistuhojen-ennaltaehkaisytoimet/
Kaikki keinot pitäisi nyt panna toimeen kuusivarojemme pelastamiseksi nopeasti paisuvalta kirjanpainaja hyökkäykseltä.
Lämpösummat nousevat aivan liian nopeasti, jotta ikivanhat meikäläiset puuperimät voivat pysyä mukana sopeutumisessa.
Jo nyt meidän tulisi alkaa istuttaa monta aluetta eteläisempiä havupuukantoja ja kaikkein mieluiten uusia jaloja lehtipuita. Hirvieläinongelma pitäisi tämän takia laittaa kuntoon eduskunnan päätöksellä pikavauhtia kun MMM ei siihen pysty.
Jos toimimme todella järkevästi ja nopeasti, Suomesta voisi tulla Euroopan puulandia jättimäisine kansantaloudellisinen ja ilmastollisine hyötyineen.
Suomen yksityismetsät pitäisi eri houkuttimilla kuitenkin ensin saada vaihtamaan omistajaa.
Iäkkäät nykyiset metsänhoitoa ymmärtämättömät ja rahaa tarvitsemattomat metsänomistajat eivät nimittäin yleensä ala metsissään puun kasvatuksen kehittämistoimiin.