Maailman metsäteollisuus on ollut murroksessa läpi 2000-luvun. Erityisen voimakkaasti käsillä oleva murros on vaikuttanut meillä Suomessa, jonka talouden kivijalkana metsäsektori on ollut vuosikymmeniä – ja on sitä yhä. Digitalisaation myötä esimerkiksi paino- ja kirjoituspaperin tuotantoa on Suomessa leikattu yli 60 prosenttia viimeisten 15 vuoden aikana, mikä rahalliselta arvoltaan vastaa lähes neljää miljardia euroa.

Väistyvien tuotteiden tilalle tulee kuitenkin uusia kasvutuotteita, ja metsäteollisuuden yleiset tulevaisuudennäkymät ovat yhä erittäin positiiviset. AFRY:n Metsäteollisuus ry:lle tekemän tutkimuksen mukaan alan tuotteiden kokonaismarkkinan arvioidaan kasvavan globaalisti lähes 175 miljardilla eurolla vuoteen 2035 mennessä. Kasvun ajureina ovat ennen kaikkea vihreä rakentaminen, kuitupakkaukset, puupohjaiset tekstiilikuidut sekä kehittyneet biopolttoaineet. Suomalaisella metsäklusterilla on erinomainen mahdollisuus ottaa oma osuutensa tästä kasvusta.

Teollisuuden murroksen myötä suomalaisen metsäsektorin painopiste on nykyään sahatavarassa, markkinasellussa ja kartongissa. Julkisuudessa on käyty runsaasti keskustelua siitä, miten maamme metsäteollisuuden pitäisi kääntyä kohti korkeamman jalostusarvon tuotteita. Usein polttopisteessä on ollut markkinasellu, ja kokonaiskuva yleisessä keskustelussa on jossain määrin hämärtynyt. Esimerkiksi markkinasellu itsessään on jo korkean jalostusarvon tuote – ainakin rahassa mitattuna ja kansantalouden tilinpidollemme, ja erityisesti verrattuna useimpiin muihin prosessiteollisuutemme merkittäviin vientiartikkeleihin.

Markkinasellun osalta kyseessä on pääasiassa kotimaisiin raaka-aineisiin ja työpanoksiin perustuva tuote, jonka käyttökatteet lyövät laudalta monet muut tuotteet.

Toki jalostusarvon kasvattaminen entisestään on tavoiteltavaa ja myös saavutettavissa. Esimerkiksi sellutehtaat tarjoavat loistavia aihioita lähteä kehittämään uusia korkeamman jalostusasteen ja -arvon tuotteita maailmanmarkkinoille. Innovaatiotoiminnassa suuret suomalaiset metsäyhtiöt ovatkin edenneet kehityksen kärkijoukoissa, ja ovat monella tapaa suunnannäyttäjiä kansainvälisessä metsäteollisuudessa. Lisäksi suomalaisen tiede- ja tutkimusyhteisön panos uuden liiketoiminnan kehittämisessä on kansainvälisessä vertailussa merkittävä.

Ainekset uuden luomiseen ovat siis olemassa, ja merkittäviä avauksia onkin jo tehty. Esimerkiksi Metsä Group on aktiivisesti kehittänyt puupohjaisia tekstiilikuituja, Stora Enso biopohjaisia akkumateriaaleja ja UPM puolestaan biopolttoaineita ja -kemikaaleja. Maltti on kuitenkin tässäkin tapauksessa valttia, koska lähes kaikkien uusien tuotteiden on määrä korvata vanhoja jo olemassa olevia – usein fossiilisiin raaka-aineisiin perustuvia ratkaisuja.

Tuotteiden substituutio vei aikansa, mutta tulee vääjäämättä etenemään. Unohtaa ei myöskään sovi vihreän rakentamisen mahdollisuuksia, missä on niinikään kysymys vanhojen ratkaisujen korvaamisesta. Päästöhintojen noustessa puun kilpailukyky rakennusmateriaalina paranee esimerkiksi betoniin verrattuna, ja myös puurakentamiseen liittyvät erilaiset rajoitteet ja esteet ovat vähenemässä.

Suomalainen tukki- ja kuitupuu kestävästi hoidetuista metsistä tulee olemaan tärkeä voimavara maallemme jatkossakin. Metsäsektorilta vaaditaan kärsivällisyyttä, mutta samalla myös määrätietoisuutta vastata maailman markkinoiden muuttuvaan kysyntään. Vahvalla metsäklusterillamme on kaikki mahdollisuudet vastata tähän haasteeseen.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.