”Nykyisin metsänomistajat ymmärtävät yhteismetsäosuuksien arvon. Takavuosina osuudet saattoivat mennä tilakauppojen kylkiäisinä. Nykyisin ne myydään aina erillisillä kaupoilla käypään hintaan”, kertoo LKV Loimaan Kiinteistönotariaatin Alpo Isokallio.

Hän on erikoistunut maa- ja metsätilojen ja yhteismetsäosuuksien välittämiseen. Lisäksi Isokallio välittää alueen yhteismetsien osuuksia.

Loimaan seudulla ostajat ovat pääosin paikallisia.

”Pellot eivät kiinnosta sijoitusyhtiöitä, ja metsätilat ovat yleensä niin pieniä, että ne menevät paikallisille metsäsijoittajille.”

”Kaikki menee kaupaksi”

Isokallio on välittänyt seitsemän eri yhteismetsän osuuksia.

”Minulla on kortisto osuuksien halukkaista ostajista. Kauppaa varten pyydän aina tarjoukset kiinnostuneilta.”

Mustialan yhteismetsä on alueen suurin. Sen, kuten muidenkaan yhteismetsien, osakkaaksi ei pääse pikkurahalla. Sääntöjen mukaan pienin omistuserä on tuhat osuutta, ja tällaisen erän arvo on noin 60 000 euroa. Vanhat omistajat voivat ostaa pienempiäkin eriä.

”Täkäläisten yhteismetsien vähimmäiserän arvo vaihtelee 40 000:n ja 90 000 euron välillä.”

Osuuksien hinnoittelu perustuu puuston arvoon ja hakkuutuloihin sekä muuhun tuottoon, kuten vuokramökeistä saatavaan tuloon. Lopullinen hinta määräytyy kaupanteossa.

Pilkkahinnalla osuuksia ei pääse ostamaan, koska yhteismetsillä on etuosto-oikeus kaupattuihin osuuksiin. Tosin sitä käytetään ani harvoin.

Muun muassa Metsätilat.fi ja Suomen Sijoitusmetsät välittävät yhteismetsäosuuksia valtakunnallisesti.

Vakavaraiselle sijoittajalle

Etelä-Suomen yhteismetsäosuuksien tuotto on 1–2 prosenttia. Osakkaalle se on verotonta. Osuuksien arvon nousu tuo lisää hyvää pitkäaikaisille sijoittajille.

”Esimerkiksi Mustialan yhteismetsän tuhannen osuuden hinta oli kymmenen vuotta sitten 37 000 euroa, nyt yli 60 000 euroa. Puun hintojen nousu on vahvistanut osuuksien hintoja.”

Isokallion mukaan yhteismetsäosuudet sopivat pitkäaikaiseksi, vähäriskiseksi sijoituskohteeksi.

”Yhteismetsää ei saa pantata lainojen vakuudeksi, joten osakaskunta ei voi ylivelkaantua. Lisäksi metsiä on hoidettava metsäsuunnitelman mukaan. Se estää metsien hakkaamisen vajaapuustoisiksi.”

Isokallion mukaan esimerkiksi asuntoa hankkivan kannattaa vertailla yhteismetsän tuottoa ja lainanhoitokuluja. Tällöin osuuksista luopuminen voi olla houkuttelevaa.

Yhteismetsiin liitytään entistä innokkaammin

Yhä useammat metsänomistajat ovat viime vuosina liittäneet tilansa yhteismetsään ja saaneet vastineeksi tilansa arvoa vastaavan erän yhteismetsän osuuksia.

”Tänä vuonna on ollut hiljaista, mutta neljän edellisen vuoden aikana metsänsä meihin liittyneet tilat kasvattivat Mustialan yhteismetsän alaa liki kymmenellä prosentilla”, kertoo toiminnanjohtaja Juha Simola.

Hän ennakoi, että jatkossa myös yhteismetsien fuusiot lisääntyvät.

”Viime aikoina on perustettu paljon yhden suvun yhteismetsiä. Niiden toiminta käy usein hankalaksi, kun perustaja vanhenee. Tällöin voi liittyä isompaan yhteismetsään.”

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.