Metsänhoidon tueksi tarkoitettujen kemeravarojen käyttö romahti viime vuonna, Suomen metsäkeskuksen tilastoista selviää. Tarjolla oli 59 miljoonaa euroa, mutta yksityismetsien hoitoon saatiin käytettyä vain 42 miljoonaa. Edellisvuonna kemeraa meni 50 miljoonaa euroa.
Yksityiset metsäpalveluyrittäjät, Biowatti ja Stora Enso käyttivät kemeraeuroja enemmän kuin edellisvuonna. Suurin pudottaja oli konkurssiin päätynyt Otso Metsäpalvelut. Metsänhoitoyhdistykset ovat ylivoimaisesti ahkerimpia kemeran käyttäjiä, mutta nekin jäivät liki viidenneksen edellisvuoden lukemista.
MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola arvelee, että hyvä puukauppavuosi piti yhdistysten metsäasiantuntijat kiireisinä.
”Hyvät puukauppavuodet ovat perinteisesti vähentäneet metsänhoidon aktivointia.”
Nyt on näytön paikka
Tiirola katsoo, että muutama vuosi sitten tiukennetut vaatimukset vähimmäispoistumasta taimikon harvennuksilla ovat johtaneet siihen, ettei tukea haeta epävarmoille kohteille. Lisäksi hän epäilee, että myöhäinen kevät ja aikainen talventulo rajoittivat raivaussahatöitä.
Metsänhoitoyhdistys Keskipohjan toiminnanjohtaja Pentti Etelämäki puolestaan arvioi, että maatalouden ahdinko on vähentänyt viljelijämetsänomistajien halukkuutta metsänhoitoon. Se on vähentänyt myös kemeratukien menekkiä maatalousvaltaisella Keski-Pohjanmaalla.
Tämä vuosi on yksityismetsissä näytön paikka.
”Metsänhoitotyöt pitää saada vauhtiin. Muuten kemeravarojen tasoa on vaikea perustella ensi vuoden budjettia valmisteltaessa”, Tiirola sanoo.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
