Metsälehti pyysi Suomen metsäkeskukselta tietoa, kuinka paljon eri metsäorganisaatiot ovat tehneet kemerahankkeita, mittarina käytettiin hankkeiden loppusummia euroina.

Yhteensä metsien hoitoon, metsäautoteiden kunnostukseen ja ympäristöhankkeisiin on viime vuoden alun ja tämän vuoden lokakuun välisenä aikana myönnetty lähes 97 miljoonaa euroa. Tästä vajaat neljäkymmentä prosenttia on käytetty varhaisperkauksiin ja nuorten metsien hoitoon.

Metsäkeskuksen koostamien tietojen ehkä suurin yllätys oli, että metsänomistajat tekevät itse huomattavan osa kemerahakemuksista, määrä on selvästi suurempi kuin minkään yksittäisen metsäpalveluntuottajan, vain metsänhoitoyhdistysten yhteenlaskettu osuus hakemuksista on selvästi suurempi.

Metsäkeskuksen mukaan metsänomistajat ovat oppineet käyttämään Metsään.fi -palvelua kemeratukien hakemiseen ja töiden toteutusilmoitusten tekemiseen.

Toinen, viimeaikaisten uutisten perusteella ei ehkä odotettu tulos oli, että suurin yksittäinen kemeravaroja metsänomistajille hakenut metsätoimija oli talousvaikeuksissa kamppaileva Otso Metsäpalvelut, joka on urakoinut lähinnä teiden kunnostuksia ja ojituksia.

Tosin tänä vuonna Otson hakemien kemeroiden määrä näyttää puolittuvan viimevuotisesta. Se kertoo vaikeuksista yhtiön toiminnassa.

Metsä Group yhtiöiden ykkönen

Metsänhoitoyhdistysten yhteenlaskettu osuus käytetyistä kemeratuista oli noin 40 prosenttia, mikä osoittaa, että yhdistykset ovat onnistuneet säilyttämään kärkiasemansa yksityismetsien hoitajina.

Metsänhoitoyhdistyksistä suurimmat, Pohjanmaan Pyhä-Kala ja Österbotten sekä sisä-Suomen metsämaakuntien Keski-Suomi ja Savotta ovat kukin ohjanneet yli kaksi miljoonaa tukieuroa metsänhoitotöihin,

Metsäyhtiöistä Metsä Groupin osuus yksityismetsien kemeravarojen haussa on ylivoimainen, sen kautta kulki yli seitsemän miljoonaa euroa metsien hoitoon.

Stora Enson ja UPM:n kautta yksityismetsien hoitoon ohjautunutta kemerapottia ei sen sijaan voi pitää isona. Vaikka ne toimivat lähes valtakunnallisesti, niiden hakeman kemerarahan määrä jää pienemmäksi kuin suurimpien, maakunnallisten metsänhoitoyhdistysten.

Iso potti pohjoiseen

Kolmannes varoista käytetään pohjoisessa. Ylivoimaisesti eniten kemeravaroja ohjautuu Pohjois-Pohjanmaalle, jonka metsien hoitoon ja metsäteiden kunnostukseen kuluu lähes viidennes kaikista kemeravaroista. Lappi, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu saavat yhteensä reilut 30 miljoonaa euroa kaikista kemeroista.

Eteläisen Suomen isojen metsämaakuntien, Pohjois-Savon, Keski-Suomen, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan kemerapotti on reilut 27 miljoonaa euroa viime vuoden alusta tämän vuoden lokakuun loppuun kestäneellä aikavälillä.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.