”Kyllä tämä viimeisiä aikoja alkaa olemaan”, sanoo Visaseuran puheenjohtaja Risto Koiravuori. Puhe on visakoivun oksien karsimisesta. Kaikkein parhaiten siihen soveltuva aika on kesäkuun puolivälistä heinäkuun puoliväliin.

Tuolloin karsittujen oksien kohdat alkavat jo umpeutua kasvukauden aikana. Mitä lähempänä syksyn tulo on, sen riskialttiimmaksi karsiminen käy.

”Kun ilma on kosteampaa, ilmassa on jo kaikenlaisia itiöitä, jotka voivat tartuttaa puuhun lahottajasienen”, Koiravuori sanoo.

Visakoivun kasvattamisen suosio on jossain määrin hiipunut vuosituhannen vaihteen huippuvuosista. Markkinatilanne vaikuttaa asiaan.

”Yleinen taloustilanne heijastuu visakoivun markkinaan ja istuttamisintoon. Hyvälaatuinen visa löytää aina ostajan, heikomman kanssa on ongelmaa”, Koiravuori sanoo.

Visaseura on ollut mukana etsimässä visakoivulle uusia markkinoita ja kiinnostuneita on löytynyt esimerkiksi Japanista. Perinteisesti visaa on viety Keski-Eurooppaan.

Visakoivun määrä lisääntyy

Visakoivua on lähivuosina tulossa korjuuseen merkittävästi aiempia vuosia enemmän. Syy on vuosituhannen vaihteen visainnostuksessa. Huippuvuonna 1998 visakoivun taimia istutettiin jopa 600 hehtaarin alueelle.

Visakoivun hakattavissa oleva määrä on noista vuosista jo arviolta kymmenkertaistunut noin sadasta tonnista yli tuhanteen tonniin vuosittain.

2030-luvulla korjattavissa olevaksi määräksi on arvioitu jo 10 000 tonnia, mistä kuitenkin vain noin neljännes on arvokasta sorvivisaa.

Karsinta kannattaa siis muistaa tehdä siitäkin syystä, että oksavisaa on vaikea saada kaupaksi. Jos harkitsee visakoivikon perustamista, se kannattaa tehdä niin, että koivikossa ei tarvitse harventaa.

Tämä tarkoittaa sitä, että kloonattuja visakoivun taimia kannattaa istuttaa vain noin 700 kappaletta hehtaarille. Siemenestä kasvatettuja on syytä istuttaa hiukan enemmän, noin 1000 kappaletta. Kaikki siemenestä kasvatetu taimet eivät visoitu ja silloin ne kannattaa harventaa taimikosta pois.

Oksattomasta sovivisasta voi saada jopa 3-5 euroa kilolta. Kuutiohinnaksi muunnettuna tulo napsahtaa yli tuhannen euron.

Jutussa on käytetty lähteenä myös Suomalainen visakoivu metsästä maailmalle -raporttia.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.