20 miljoonaa kuutiota. Se on karkeasti Stora Enson vuosittain hankkima puumäärä. Syksyllä yhtiön operaatiojohtajana aloittaneen Elina Hopposen tehtävänä on varmistaa, että nämä miljoonat kuutiot kulkevat ongelmitta metsistä tehtaille. Taakse jäänyt märkä syksy ei ehkä ollut tuoreelle operaatiojohtajalle helpoin aloitus, mutta unia sateet eivät ole Hopposelta vieneet.
”Puut on saatu riittämään tehtailla ja on päästy tavoitteisiin. Siinä määrin organisaatio on onnistunut”, Hopponen kehuu.
Hopponen aloitti Stora Ensolla vuonna 2004 ja on siitä lähtien ollut firman palveluksessa lukuisissa tehtävissä korjuuesimiehestä it- ja kehitystehtäviin. Viimeisimmäksi Hopponen toimi ostopäällikkönä, kunnes siirtyi operaatiojohtajaksi viime elokuun alussa.
”Tästä Stora Enson porukasta on kasvanut toinen perhe.”
Kasvavan puumäärän operoija
Stora Enso on kertonut tehostavansa puunhankintaa koko Suomen kattavalla hankinta-alueellaan ja valmistautuu Oulun uuden kartonkilinjan käynnistymiseen vuoden 2025 alussa. Kyseessä on noin miljardin euron investointi, joka kasvattaa Oulun tehtaan puunkäyttöä arviolta miljoonalla kuutiolla. Kokonaispuunkäyttö Oulun tehtaalla on kartonkilinjan käynnistymisen jälkeen noin 3,4 miljoonaa kuutiota.
Hopposen tehtävä on varmistaa, että kasvavat puumäärät saadaan ohjattua tehokkaasti tehtaalle. Tämä tietää korjuun ja kuljetuksen tehostamista sekä välivarastopaikkojen ja terminaaliverkoston hiomista.
”Kaikki lähtee siitä, että puu on kuljetettavissa silloin, kun sitä tarvitaan. Ja ylipäänsä optimoidaan puun kuljetusreittejä ja kuljetusmuotoja, jotta puu saadaan kuljetettua mahdollisimman tehokkaasti loppukäyttöpaikkaan”, Hopponen kertoo.
Ilmaston muuttuessa myös lyhyempiin talviin ja lisääntyvään märkyyteen on varauduttava. Tässä auttaa ajourien optimointi ja entistä parempi suunnittelu sekä erilaisten maapohjien tunnistaminen teknologiaa ja tarkempaa dataa hyödyntämällä. Myös metsäkonevalmistajien kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä koneiden aiheuttaman pintapaineen vähentämiseksi.
Toisaalta ilmastonmuutos voi lisätä kuumien ja kuivien kesien osuutta.
”Tietynlaiset turvemaakohteet kestävät hakkuita jopa paremmin kuivana kesänä kuin huonona talvena. Sitä on jo nyt hyödynnetty. Saadaan ehkä enemmän ympärivuotiseksi korjuuta sitä kautta”, Hopponen arvioi.
Uitto käynnistyi hyvin
Lyhyemmät matkat puu kulkee kumipyörillä, ja pidemmät kuljetukset hoidetaan rautateitse tai vesiteitse joko aluskuljetuksin tai uittaen. Stora Enso aloitti uiton viime kesänä uudelleen neljäntoista vuoden tauon jälkeen.
”Vanhat käytännöt kaivettiin esille, uitto saatiin käyntiin ja se onnistui erinomaisen hyvin”, Hopponen kertoo.
Stora Enso uittaa puita Saimaan vesistössä, ja puut päätyvät Imatran tehtaille. Uiton paluulle oli kaksi perustetta: logistiset syyt sekä ympäristösyyt. Puunhankintamäärien kasvu lisää kuljetusmääriä, jolloin kuljetusvaihtoehtoja ja reittejä on hyvä olla enemmän. Toiseksi uiton päästöt ovat jopa 75 prosenttia rautatie- ja aluskuljetuksia vähäisemmät.
Päästöjen vähentäminen puunkuljetuksessa auttaa yhtiötä päästötavoitteessaan. Storan Enso on sitoutunut puolittamaan päästönsä vuoteen 2030 mennessä.
Liukkaus jokatalvinen ongelma
Tällä hetkellä operaatiojohtajan työpöydällä ajankohtaisimpana on yhteistyö tie- ja rataverkosta vastaavien kanssa. Rautateillä omat haasteensa tuo laaja yksiraiteisuus. Tiestön osalta puukuljetuksia hankaloittaa etenkin alemman tieverkoston vuosien saatossa syntynyt korjausvelka sekä ylläpidon puutteelliset resurssit.
”Yksi merkittävä tekijä talviaikaan on liukkauden torjunta yleisillä teillä. Siellä on jo tältä syksyltä esimerkkejä, että meidän on täytynyt keskeyttää ajo syrjäisemmillä teillä, koska liukkauden torjunta on jäänyt hoitamatta eivätkä autot vain pysy teillä.”
Hopponen toivookin, että etenkin tulevat teolliset investoinnit huomioitaisiin nykyistä paremmin, kun euroja tiestön ylläpitoon budjetoidaan.
ELINA HOPPONEN
- Stora Enson operaatiojohtaja
- 44-vuotias
- Valmistunut vuonna 2002 metsänhoitajaksi Joensuun eli nykyisestä Itä-Suomen yliopistosta
- Toiminut Stora Ensolla eri tehtävissä vuodesta 2004
- Kotoisin Kontiolahdelta, asuu Jyväskylässä
- Perheessä puoliso sekä kaksi kouluikäistä lasta
- Harrastaa hiihtoa, retkiluistelua, lenkkeilyä, bodybalancea sekä varjoliitoa
- Ei omista metsää, mutta on harkinnut metsän ostoa
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.