Visakoivun kasvattamista edistävä Visaseura-yhdistys pääsi viime perjantain kesäretkellään istuttamaan kaksi puuntaimea Naantalin Kultarantaan. Presidentti-nimiset visakoivujen taimet saivat paikan Kultarannan sisäänkäynnin läheisyydestä pienen koivikon laidalta. Mukana tilaisuudessa oli yli 100 seuran jäsentä.

”Suomessa on ollut perinteenä istuttaa puistopuita, ja tämä on Visaseuran tapa kiittää vierailusta. On tärkeää jättää muistoja”, kertoo Visaseuran puheenjohtaja Antti Koskimäki.

Kultaranta on presidentin kesäasunto, johon kuuluvat muotopuutarha, hyötypuutarha ja metsäpuisto. Nyt istutetut taimet eivät olleet Kultarannan ensimmäisiä visakoivuja. Siellä on Visaseuran 1970-luvulla istuttama Olli-visaryhmä sekä 1990-luvun lopussa presidentti Martti Ahtisaarelle omistettu visakoivu ja 2000-luvun alussa presidentti Tarja Haloselle istutetut visat. Kultarannan omat puutarhurit huolehtivat visakoivujen hoitamisesta.

Visakoivun kasvatustapa muuttunut

Metsänomistajat istuttavat visakoivua omille mailleen nykyään hieman vähemmän kuin takavuosina. Kesäretkellä mukana ollut Taimityllilän toimitusjohtaja Jari Mäntynen kertoo, että heidän taimitarhansa myy vuosittain noin 100 000 mikrolisättyä visaa Suomessa.

”Ne metsänomistajat, jotka aloittivat visan kasvattamisen 1990-luvun alussa, saattoivat istuttaa mailleen 2 000–4 000 taimea. Nykyään taas on enemmän ostajia, mutta mukana on monia, jotka ottavat vain 100 kappaletta kokeeksi”, Mäntynen sanoo.

Visakoivu vaatii paljon työtä, ja sen kasvatusta onkin verrattu puutarhanhoitoon metsänhoitamisen sijaan. Oksia pitää karsia vuosittain aina 2,5–5 metriin asti, jotta puihin saadaan mahdollisimman pitkälti suoraa tyvitukkia. Nykyvaatimusten mukaan oksatonta pölliä tulisi olla vähintään yksi metri, kun ennen riitti 60 senttimetriä.

Työ kannattaa, sillä sorvivisalla ja oksavisalla on todella iso hintaero. Sorvivisasta voi saada 2,5–4 euroa kilolta. Oksavisasta taas saa yleensä vain 15–80 senttiä kilolta.

Markkinat eivät toimi

Metsänomistajien näkökulmasta näyttää siltä, ettei visa ole tällä hetkellä kovin kysyttyä. Jotkut ovat jopa joutuneet pätkimään arvopuita polttopuiksi.

”Kaikki eivät löydä ostajia. Kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa”, sanoo Visaseuran hallituksen jäsen Jouni Järvinen.

Järvinen on mukana suunnittelemassa uutta visayhtiötä, joka edistäisi visan myymistä. Se välittäisi osto- ja myyntitarjouksia eri osapuolille ja levittäisi tietoa visakoivusta. Puuta myytäisiin sekä kotimaahan että ulkomaille. Osakeyhtiö on tarkoitus perustaa syksyllä.

Järvisen mukaan visalle on kysyntää. Visakoivua haluttaisiin ostaa ulkomaillekin, erityisesti Saksaan.

”Esimerkiksi taannoin oli pyydetty 500 kuution koe-erää, mutta sitä ei voitu toimittaa, koska puuta ei ollut kerralla niin isoa määrää. Puhumattakaan siitä, että olisi voitu tehdä sopimus, jonka mukaan toimitettaisiin ostajalle muutama tuhat kuutiota visaa joka vuosi.”

Yhtiön perustaminen on iso edistysaskel visakoivun kasvattajille.

”Iso juna on lähtenyt liikkeelle”, Järvinen sanoo.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.