Jämälangoillaan maineeseen matkannut tekstiilitaiteilija Sanna Vatanen on viime aikoina saanut toistuvasti vastata yhteen kysymykseen: Mikä saa menestyvän taiteilijan virkkaamaan enemmän tai vähemmän näköisiä malleja vanhoista moottorisahoista?
Vatasella on vastaus valmiina:
”Mieheni peri metsätilan Simpeleellä. Asumme ja työskentelemme osan vuodesta siellä, joten moottorisahat ovat metsänhoidon kautta tulleet tutuksi.”
”Puoliso on muutenkin innostunut sahoista ja muista vanhoista esineistä. Hän on usein ehdotellut, että minun pitäisi virkata moottorisaha”, Vatanen perustelee.
Lopullisen herätteen Vatanen sai pari vuotta sitten Lustossa, kun hänellä oli näyttely lumiukoista – virkattuja nekin, totta kai. Silloin hän tutustui vanhan ajan sahamalleihin ja sai oheislukemiseksi moottorisahojen historiasta kertoneen teoksen.
”Lopullisesti innostuin, kun luin lehtiartikkelin, jossa esiteltiin vanhojen moottorisahojen lempinimiä.”
Sulhaspoika, Tihli, Jakkara-Jobu ja Turbo-Jonssi veivät Vatasen mennessään.
”Käsityö muuttuu taiteeksi, kun teoksiin liittyi tarina. Ihastuin myös vanhojen sahamallien muotoiluun.”
Punainen lanka kului Turbo-Jonssiin
Sanna Vatanen arvioi, että yhden sahan valmistamiseen kuluu noin viikko.
”Runko on finnfoamia, solumuovia. Valokuvaajamieheni on itse oppinut puuseppä. Hän muotoili rungot. Ulkokuoret olen virkannut.”
Sahoja virkatessaan Vatanen käytti keinokuitulankoja. Esimerkiksi terälaipat on virkattu käsityöläisten suosikkimateriaaliksi nousseesta muurarinlangasta.
”Jämälangasta”-käsityökirjansa hengen mukaisesti Vatanen käyttää ensisijaisesti ylijäämälankoja, joita ompelukorista löytyy.
”Punaiset lankani loppuivat, kun virkkasin Turbo-Jonssia. Sen jälkeen piti värittää sahoja taiteilijan vapaudella uudelleen.”
Miehet innoissaan
Vatasen mukaan moottorisahojen virkkaaminen on ollut hauskimpia, mutta samalla vaikempia hänen hankkeistaan.
”Jokaisessa sahassa on ollut erilaisia haasteita, jotka on pitänyt ratkaista.”
Hän toivoo, että virkatut sahat saisivat ihmiset muistelemaan ja jakamaan muistojaan moottorisahoista.
”Olisi hauska, jos tämä näyttely innostaisi ihmisiä keräämään vanhoja muistoja.”
Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 9/2017
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.