Taimia istutetaan Lapissa vuosi vuodelta vähemmän. Yksi syy viljelymäärien romahdukseen on vajaatuottoisten metsien uudistamiseen tarkoitetun kemeratuen loppuminen vuonna 2015. Perinteinen metsänkäsittely aukkoineen, maanmuokkauksineen ja istutuksineen ei välttämättä kannata, jos uudistamiskustannukset nousevat paikoin yli puunmyyntitulojen. Tämä näkyy metsien käsittelyn muutoksena Lapissa.

“Metsät eivät välttämättä jää kokonaan hakkaamatta, mutta niissä käytetään poimintahakkuuta tai luontaista uudistamista, vaikka se ei sille kohteelle aivan sovelias olisikaan”, arvioi Metsänhoitoyhdistys Sallan toiminnanjohtaja Juha Hänninen.

“Mitä meidän hiilinieluille ja metsien kasvukunnolle käy viljelymäärien romahtamisen seurauksena. Ainakin metsien jalostushyöty jää pois”, pohtii kenttäpäällikkö Annakaisa Heikkonen MTK:sta.

Viljelymääriä painaa alas myös valtion linjaus lisätä peitteellistä metsien käsittelyä maillaan. Viime vuonna Lapissa Metsähallituksen uudistamisluonteisista hakkuista 45 prosenttia toteutettiin pienaukkohakkuin, poimintahakkuin sekä väljennys- ja suojuspuuhakkuin.

“Metsien käsittely on kehittynyt ja metsien puusto ja ikäluokkarakenne on muuttunut Lapissa. Yhä enemmän hakkuukertymästä tulee kasvatushakkuista. Uudistamishakkuiden pinta-ala on tipahtanut noin puoleen vuodesta 2016”, kertoo suunnittelupäällikkö Lauri Karvonen Metsähallituksesta.

Juttua varten on haastateltu myös Metsäkeskuksen metsäneuvojaa Vesa Tolosta ja Metsänhoitoyhdistys Lapin johtajaa Veijo Ekonojaa.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.