Metsähallitus istutti tänä vuonna 18 miljoonaa tainta. Määrä on viisi miljoonaa tainta vähemmän kuin vastaavilla hakkuumäärillä viitisen vuotta takaperin. Merkittävin syy istutusmäärien pienenemiseen on peitteinen metsätalous.

”Viisi vuotta sitten oltiin siellä 15 prosentin kieppeillä ja tällä hetkellä jatkuvapeitteisten hakkuiden osuus on 30–40 prosenttia uudistamisluonteisista hakkuista”, kertoo Metsähallituksen Metsätalous Oy:n metsänhoitojohtaja Heikki Savolainen.

Lisäksi valtion mailla on laskettu viljelytiheyksiä. Nykyään ei viljellä yhtä paljon taimia kuin taimikonhoidon tavoite tiheys on. Näin uudistusalalle jätetään tilaa luontaiselle taimiainekselle ja sekametsän synnylle. Oman vaikutuksen viljelysmääriin tekee yläharvennus, jonka Metsähallitus on ottanut käyttöön väljennyshakkuissa. Yläharvennuksella, jossa suurimmat valtapuut poistetaan, jatketaan kiertoaikaa.

Mitä isot edellä, sitä pienet perässä

Viljelymäärien ennakoidaan vähenevän myös yksityismetsissä. Syynä ei kuitenkaan ole yhtä selvästi jatkuva peitteinen kasvatus kuten valtion mailla. Yksityismetsissä jatkuvan kasvatuksen osuus on tällä hetkellä muutamia prosentteja, mutta metsänkäyttöilmoitusten mukaan pienaukot ja poimintahakkuut lisääntyvät vähitellen.

Metsäkeskuksen johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remes ennakoi, että myös metsänhoidonsuositukset ja monimuotoisuuden huomioon ottaminen tulevat näkymään istutusmäärissä. Aukon reunaan jätettävä muokkaamaton suojavyöhyke ja säästöpuuryhmät vievät osan uudistusalasta.

”Jos kaikkia tänä päivänä toivottuja luonnonhoidon keinoja sovelletaan, siinä huolellisesti viljeltynäkin viljellään noin 90 prosenttia pinta-alasta”, Remes arvioi.

Lisäksi pyrkimys sekapuustoisuuteen tulee vähentämään istutustainten tarvetta. Kuten valtion mailla myös yksityismailla yhä enenevässä määrin jätetään tilaa luontaiselle sekapuustolle. Tällöin taimia ei välttämättä istuteta joka mättääseen.

”Jos katsotaan vuotta 2030, todennäköisesti viljelymäärät ovat selkeästi tipahtaneet. Ja vaikka uudistusalat viljellään, sinne ei mene niin paljon taimia kuin vielä tänä vuonna vielä meni”, Remes ennakoi.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.