Ei ole uutta, että ympäristöjärjestöt nostavat Metsähallituksen hakkuita tikun nokkaan syystä tai toisesta. Mutta kun Greenpeacen metsävastaava Matti Liimatainen toi viestipalvelu X:ssä marraskuussa esille Kuhmon Iso-Valkeisen rannoille aikoinaan jätettyjen suojavyöhykkeiden avohakkuut, oli monen metsäammattilaisenkin hieraistava silmiään.
Iso-Valkeinen järven rannoille on Metsähallituksen Metsätalous Oy:n Pohjanmaa-Kainuun aluejohtaja Kalle Eerikäisen mukaan rajattu 8–20 vuotta sitten tehdyissä hakkuissa käsittelyjen ulkopuolelle noin 20–60 metrin levyiset vyöhykkeet.
Tänä talvena näitä rantametsiä käsitellään avohakkuin kaikkiaan noin kymmenen hehtaarin alalla. Puuta hakkuissa on arvioitu kertyvän noin 2 000 kuutiota.
Kalle Eerikäinen, joko Metsähallituksen tulostavoitteet pakottavat hakkaamaan vesistöjen suojavyöhykkeetkin?
”On totta, että Pohjanmaa-Kainuun monikäyttömetsien vuosittainen hakkuusuunnite on noussut 2,3 miljoonasta 2,6 miljoonaan kiintokuutioon, mutta kyseiset hakkuut eivät johdu aiempaa suuremmasta hakkuusuunnitteesta. Emme ole ottamassa viimeisiä tuhkia pesästä. Monikäyttömetsien parantunut kasvu mahdollistaa hakkuusuunnitteen kasvattamisen.
Iso-Valkeisella vesistön suojavyöhykkeet on aikoinaan jätetty ohjeistukseen nähden leveiksi, mistä syystä kohteeseen on nyt suunniteltu uudistushakkuu. Tässä tapauksessa uudistaminen on tehtävä ennen kuin ympäröivien taimikoiden puusto varttuu ja alkaa varjostaa tässä toimenpiteessä muodostuvaa uudistusalaa.
Asiaan on kiinnitetty huomiota Metsähallituksen ympäristöseurannoissa, ja toteutuksessa onkin tapahtunut selkeä muutos ohjeistuksen mukaiseksi viimeksi kuluneiden 2–3 vuoden aikana.”
Eikö ole arveluttavaa hakata valtion metsässä aukoksi suojavyöhykkeitä, jotka on aikoinaan jätetty lisäämään monimuotoisuutta, virkistysarvoja sekä suojaamaan vesistöjä metsätalouden haitallisilta vaikutuksilta? Alueellahan kulkee myös UKK-retkeilyreitti.
”Näillä käsiteltävillä kohteilla ei ole luontokohdemerkintöjä eikä järjestörajauksia. Alueet ovat normaalia metsätalouden piiriin kuuluvaa monikäyttömetsää. Jos erityisiä luontoarvoja tunnistetaan, jätetään tällaisiin kohtiin laajempi suojavyöhyke. Iso-Valkeisen rantametsät ovat kuluneina vuosikymmeninäkin olleet aktiivisen metsätaloustoiminnan piirissä. Alueella kulkeva UKK-reitti on puolestaan lakkautettu reilut puolenkymmentä vuotta sitten, mutta polut huomioidaan edelleen hakkuissa.
Metsähallituksella on lukuisten velvoittavien tavoitteiden ohella velvoite puuntuotantoon ja siihen on investoitu paljon. Niillä alueilla, jotka metsätalouden puuntuotantoon ovat jäljellä, toimitaan tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla.”
Millainen suojavyöhyke Iso-Valkeisen rantametsään on tarkoitus jättää?
”Vuodesta 2004 alkaen ympäristöoppaamme ohjeistuksen ja sertifioinnin vaatimusten mukaisesti vesistöjen rantavyöhykkeille on jätetty viiden metrin täysin käsittelemätön vyöhyke. Viidestä kymmeneen metrin etäisyydellä rantaviivasta voidaan tehdä poimintahakkuita.
Alkuperäisen puunkorjuun toimenpidesuunnitelman mukaisesti jätämme Iso-Valkeisella rannoille kuitenkin keskimäärin kymmenen metrin suojavyöhykkeen, jota ei käsitellä lainkaan. Suojavyöhykkeiden leveys päätetään kunkin kohteen ominaisuuksien mukaan.”
Tarkoittaako tämä, että kaikki Pohjanmaa-Kainuun suojavyöhykkeet tullaan käymään läpi ja mahdollisesti hakkaamaan kapeammiksi?
”Pohjanmaa-Kainuun alueella rantametsät painottuvat leimallisesti vesistöiseen Kainuuseen. Arvioimme aina tapauskohtaisesti, onko hakkuukierrossa käsittelyyn kulloinkin tulevalla kohteella perusteltua tehdä puunkorjuun toimenpiteitä.”
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Jos noita metsähallituksen hakkuita pitäisi rajata tai vähentää niin kyllähän silloin pitäisi aloite tehdä tuonne ministeriön suuntaan poliittisille vaikuttajille. Sieltä ne hakkuu määrät tulevat velvoittavana metsähallitukselle. Jos mistään muualta ei ole ottaa niin sitten mennään suojavyöhykkeille tai lakimetsiin. Onhan nuo metsähallituksen metsät hakattu aika huonoon kuntoon. Khl 4 luokan metsät ovat vähissä ja pääosa on nuoria metsiä tai taimikoita. Niistä pitäisi sitten taloudellista tuottoa tehdä yhteiseen valtionkassaan.
Metsähallitus näyttääkin hyvin esimerkkiä miten metsiä hoidetaan oikein ja saadaan monimuotoisuus nousuun. Eiköhän Metsänhoitoyhdistykset ole tehneet jo riittävästi luontokatoa lisätäkseen. Aluejohtaja Eerikäinen ei taida olla tilanteen tasalla, sillä pefcin tiukentuneiden säädösten mukaan vesistöjen reunoille jätettävien suojavyöhykkeiden tulisi olla vähintään 10m, FSC:ssä tämä on vähintään 15m.
Tosin näistä poikkeava metsänomistajahan ei saa mitään sanktioita, korkeintaan pään silittelyä ja Metsähallitus onkin oiva valtion omistama instanssi näyttämään tässä mallia.
Kapeat rantakaistathan voisi hakata ja uudistaa jo taustametsän ensiharvennuksen yhteydessä eikä rantanäkymä vesiltä katsoen muuttuisi juuri mitenkään, kun taustalla olisi jo pitempää metsää.
Voisi oikeastaan uudistaa jo taimikon varhaishoidon aikaan. Raivurilla vaan kaistale nurin, tuskin edes läheltä katsottuna erottuisi. Eikä ehtisi muu kuvio varjostamaan.