Kuitupuun kysyntä on 2010-luvulla kasvanut rajusti, mutta sen hinta ei ole kohonnut. Tienvarsihinnat ovat jopa laskeneet.

MTK:n metsälinjan tutkimuspäällikkö Erno Järvinen arvioi, että uudet toimijat piristäisivät kuitupuumarkkinoita.

Niiden varaan ei kuitenkaan voi suuria laskea. Toivo Kuopion suursellutehtaasta on hiipumassa. Kemijärvelle puuhattava tehdas puolestaan ammentaisi puunsa Itä-Lapin valtavista mäntyvaroista, joten myyjiä ei tarvitsisi turhilla euroilla herutella.

Lähialueille rakennettu suuria tehtaita

Suomen lähialueillekin on rakennettu runsaasti selluntuotantoa, joten kuitupuulle on vahvaa kysyntää myös Suomen ulkopuolella. Viennistä toivotaan vetoa, joka sulattaisi syväjäätyneen hintakehityksen Suomessa.

Länsirannikolla puumarkkinat näyttävät toiselta kuin Keski-Suomessa.

”Meiltä on lyhyempi matka Ruotsin tehtaille kuin Äänekoskelle. Yhdistys vie puuta Ruotsiin, ja saamme sieltä paremman hinnan kuin Suomessa”, kertoo Metsänhoitoyhdistys Österbottenin toiminnanjohtaja Jan Slotte.

Hänen mukaansa vientinäkymät ovat lupaavia.

”Metsäyhtiö SCA:n suuri sellutehdas käynnistyy Sundsvallissa ensi kesänä. Se lisää kuitupuun kysyntää miljoonia kuutiometrejä. Pyrimme pitkäaikaisiin kuitupuun vientisopimuksiin.”

Suomalainen kuitupuu on ruotsalaisille metsäyhtiöille erittäin kiinnostavaa.

”Ruotsiin on perinteisesti tuotu runsaasti kuitupuuta Baltiasta, mutta varsinkin Latviassa puun hinta on toisella tasolla kuin Suomessa”, Slotte kertoo.

Kalajokilaaksossa Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kala vie korjuupalvelunsa kuitupuuta.

”Pyrimme luomaan uusia markkinoita. Vientikaupat järjestää Family Timber Finland Oy”, kenttäpäällikkö Jussi Rissanen kertoo.

Family Timber Finlandin omistavat kuusi eteläisen Suomen metsänhoitoyhdistystä ja kaksi MTK:n tuottajaliittoa.

Myös Lounais-Suomessa toimiva, runsaasti puuta korjaava Metsänhoitoyhdistys Lounametsä tähyilee vientimahdollisuuksia.

”Olemme vieneet eri toimijoiden kautta kuitupuuksi luokiteltavaa puuta tukkina ulos, mikä on kartuttanut puunmyyjien tuloja”, toiminnanjohtaja Lasse Lahtinen kertoo.

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 6/2018.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.