1. Miksi myyräkantoja seurataan?

Entisen Metsäntutkimuslaitoksen ja nykyisen Luonnonvarakeskuksen lakisääteisiin tehtäviin kuuluu metsätuholaisten seuranta, tuhojen ennustaminen ja torjunta.

Myyrätuhoja ennakoiva seuranta aloitettiin 1980-luvun alkupuolella. Merkittävimmät tuholaiset ja seurannan tärkeimmät lajit ovat pelto- ja metsämyyrä.

2. Miten seuranta toteutetaan?

Pyydämme myyriä loukuilla kaksi kertaa vuodessa keväällä ja syksyllä. Loukutettujen myyrien määrän, vuodenaikais- ja pitkäaikaisvaihtelun perusteella pystymme seuraamaan myyräkannan kehitystä ja laatimaan ennusteita eri puolelle maata. Meillä on yli 30 paikkaa, joissa myyrien kannanvaihtelua on seurattu vuosikymmeniä.

3. Miten myyräkannat ovat muuttuneet seurantahistorian aikana?

Pitkäaikainen aineisto on osoittanut, ettei kannanvaihtelu eli myyräsykli ole säännöllinen matemaattinen sykli. Siinä on yllättävän suurta vaihtelua.

Viimeisen vuosikymmenen aikana kannanvaihtelu on ollut aikaisempia vuosikymmeniä heikompaa ja alueellisesti huomattavasti paikallisempaa. Samalla tuhojen ennustaminen on ollut vaikeampaa.

4. Miten myyrähuippujen ennakoidaan kehittyvän jatkossa?

Ennuste on, että ilmastonmuutos muuttaa myyräkantojen vaihtelua. Kovia myyrävuosia ei tule säännöllisesti, mutta niitä voi tulla. Silloin pahatkin tuhot ovat mahdollisia.

HEIKKI HENTTONEN

KUKA: Entisen Metsäntutkimuslaitoksen (ja nykyisen Luonnonvarakeskuksen) metsäeläintieteen emeritusprofessori

MITÄ: Mukana käynnistämässä ja kehittämässä myyräseurantaa vuodesta 1988.

MITEN: Kiinnostui myyristä 14-vuotiaana. Tutkinut kaikkea myyrien sisä- ja ulkopuolelta tautitutkimuksista myyrägenetiikkaan ja loisiin.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.