Puolisot voivat tulla yhdessä metsänomistajiksi, jos he yhdessä saavat metsää lahjana tai perintönä tai ostavat metsää. Tällöin verottajaa kiinnostaa etenkin suhteen laatu: ovatko puolisot aviopuolisoita vai avopuolisoita.

Metsä lahjana aviopuolisoille

Paula ja Pekka ovat avioliitossa ja saavat metsätilan lahjana Paulan isältä. Lahja on osoitettu yhteislahjana molemmille. Metsätilan arvo on 100 000 euroa.
Aviopuolisoiden saamaa yhteislahjaa verotetaan sen veroluokan mukaan, johon lahjanantajalle läheisintä sukua oleva kuuluu. Koska Paula on lahjoittajan tytär, lasketaan lahjavero I veroluokan mukaan.
Koska Pekka on aviopuoliso ja lahja on annettu yhteislahjana, lasketaan lahjavero yhtenä verona koko lahjan arvosta. Lahjaveroseuraamus on siten 100 000 euron lahjasta I veroluokan mukaan 11 770 euroa. Pekka ja Paula vastaavat yhdessä veron maksamisesta.
Jos Paulan puoliso olisikin Päivi ja heillä olisi rekisteröity parisuhde, meneteltäisiin lahjaverotuksessa samalla tavalla. Rekisteröity parisuhde rinnastetaan avioliittoon.
Verotuksen kannalta silläkin on merkitystä, onko kyse yhteis- vai erillislahjasta.
Oletetaan, että Paula ja Pekka olisivatkin saaneet metsätilan lahjana niin, että lahjakirjassa olisi osoitettu puolet tilasta Paulalle ja puolet Pekalle.
Koska kyse ei ole yhteislahjasta, lahjaverotus toimitetaan erikseen. Avioliitosta huolimatta Pekka kuuluu II veroluokkaan, kun lahjoittajana on Paulan isä. Näin ollen Paula maksaisi 50 000 euron osuudestaan lahjaveroa 4 770 euroa ja Pekka 11 740 euroa.
Määräys yhteislahjasta vaikuttaa ainoastaan lahjaveron määräytymiseen. Siviilioikeudelliseen yhteisomistusmuotoon se ei vaikuta. Molemmissa tapauksissa Paulasta ja Pekasta tulee metsänomistajia niin, että molemmat omistavat metsätilasta puolet.

Metsä lahjana avopuolisoille

Entä jos Paula ja Pekka eivät olekaan naimisissa vaan avoliitossa? Silloin Paulan isän yhteislahjana antamasta metsätilasta voi seurata harmillinen yllätys.
Yhteislahjassa on yleissääntönä, että se verotetaan kaukaisinta sukua olevan saajan mukaan. Kuten edellä jo todettiin, poikkeuksen muodostavat aviopuolisot ja puolisot rekisteröidyssä parisuhteessa. Nyt Paulaa ja Pekkaa verotetaan yhteisesti II veroluokan mukaan ja lahjaveroa tulee maksettavaksi 28 240 euroa.
Avopuolisoille ei siis kannata antaa yhteislahjaa eikä testamentata omaisuutta, sillä samat verosäännökset koskevat pääsääntöisesti myös testamentilla yhteisesti saatua omaisuutta. Sen sijaan lahja kannattaa antaa erillislahjana. Luovutettavat omistusosuudet merkitään lahjakirjaan.
Jos avopuolisot saavat metsätilan erillislahjoina, seuraa lahjasta samanlainen lahjavero kuin aviopuolisoiden erillislahjoissa. Silloin 100 000 euron arvoisesta metsätilasta, joka on lahjoitettu puoliksi avopuolisoille, tulee Paulalle lahjaveroa maksettavaksi 4 770 euroa ja Pekalle 11 740 euroa.

Puolisoiden metsäverotus

Kaikissa edellä kuvatuissa tilanteissa puolisot jatkavat metsätalouden harjoittamista yhdessä ja omistavat metsätilan puoliksi. Lahjakirjassa erillislahjojen osalta voidaan määrätä omistusosuudet halutulla tavalla – esimerkiksi 9/10 ja 1/10 – tämän määräyksen mukaisesti syntyvät myös omistusoikeudet ja verovastuut.
Tuloverotus, mukaan lukien metsäverotus, toteutetaan henkilökohtaisesti. Jokaisen verotuksessa otetaan huomioon vain henkilön omat palkkatulot, muut ansiotulot ja pääomatulot. Se, onko henkilöllä puoliso, vaikuttaa joihinkin verovähennyksiin, mutta ei varsinaisiin metsätalouden verovähennyksiin.
Aviopuolisoina Paula ja Pekka harjoittavat yhdessä metsätaloutta yhteisesti omistamallaan metsätilalla. Siitä ei muodosteta verotusyhtymää, vaikka verotus toteutetaan yhtymäsäännöksiä soveltaen. Puolisoille tulee täytettäväksi yhteinen metsäveroilmoitus. Verohallinto jakaa verotettavan tulon tai metsätalouden tappion puolisoiden henkilökohtaisessa verotuksessa huomioon otettavaksi.

Aviopuolisoiden metsistä maatila

Aviopuolisoilla voi olla sekä yhdessä että erikseen omistettuja metsätiloja. Verohallinto katsoo, että aviopuolisot harjoittavat metsätaloutta yhdessä, jos he hoitavat ja hallitsevat näitä metsiä yhteiseen lukuun.
Puolisoiden metsätilat muodostavat yhden maatilan. Verohallinnon termi ”maatila” kattaa sekä metsätilat että tilat, joilla harjoitetaan maataloutta.
Puolisoiden pitää ilmoittaa yhteisellä metsäverolomakkeellaan omistusten jakaantuminen prosenttiosuuksin joko tilojen hankintamenojen tai pinta-alojen suhteessa, esimerkiksi Paula 50 prosenttia ja Pekka 50 prosenttia. Lopullinen tuloverotus toteutuu henkilökohtaisesti näiden omistusosuuksien suhteessa.

Avopuolisoiden metsistä verotusyhtymä

Avopuolisoista Paula ja Pekka, joilla ei ole yhteisiä lapsia, muodostetaan Verohallinnossa verotusyhtymä. He siis harjoittavat metsätaloutta yhdessä verotusyhtymänä.
Verolainsäädännössä on säädetty erikseen aviopuolisoiden tuloverotuksesta, mutta ei avopuolisoiden tuloverotuksesta. Käytännössä ero aviopuolisoiden metsäverotukseen näkyy lähinnä siinä, että verotusyhtymässä tulee varsinaisen metsäveroilmoituksen lisäksi täytettäväksi lomake 36 (yhtymäselvitys), jolla Paula ja Pekka ilmoittavat omistusosuutensa.
Varsinainen metsäverotus toteutuu kuitenkin samalla tavalla kuin Verohallinnon aviopuolisoiksi katsomilla puolisoilla.
Avopuolisoiden yhteinen lapsi
Avoliitossa asuvat puolisot rinnastetaan tuloverotuksessa aviopuolisoihin silloin, kun heillä on tai on aikaisemmin ollut yhteinen lapsi tai he ovat aiemmin olleet naimisissa keskenään. Avoliitto rekisteröidään Verohallinnon tietoihin yhteisen lapsen synnyttyä Väestörekisterikeskuksen antamien tietojen perusteella.
Tällöin avopuolisot voivat muun muassa laajemmin yhdessä hyödyntää alijäämähyvitystä ja kotitalousvähennystä. Kun he lahjoittavat toisilleen omaisuutta, saajaa verotetaan I veroluokan mukaan.

Yhteislahjan tulkintaa

Jos on epäselvää, onko lahja katsottava yhteislahjaksi, on verotuskäytännössä lähtökohtana pidetty lahjanantajan tahtoa. Mikäli tästä ei ole tietoa, on yleensä päädytty verovelvolliselle edullisempaan ratkaisuun. Näin ollen, jollei muuta ole osoitettu, puolisoiden lahjana saamaa omaisuutta on pidetty lähtökohtaisesti yhteisesti saatuna ja muiden kuin puolisoiden saamaa omaisuutta erillisinä lahjoina.
Tässä on kuitenkin käytännössä kirjavuutta. Siksi kannattaa aina merkitä lahjakirjaan, onko lahja tarkoitettu yhteislahjaksi.
Lahjansaajien on myös syytä täyttää lahjaveroilmoituksen kohta VII Yhteislahjansaaja varmistaakseen lahjaverotuksen oikean toteutumisen.

Tuloverotuksen puolisomääritelmä

• Tuloverotuksessa puolisoilla tarkoitetaan henkilöitä, jotka ovat keskenään avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa. Heidät katsotaan verotuksessa puolisoiksi siitä verovuodesta alkaen, jonka aikana avioliitto on solmittu tai parisuhde rekisteröity.
• Puolisoina käsitellään myös avoliitossa asuvia, jos heillä on (tai on aikaisemmin ollut) yhteinen lapsi tai he ovat aiemmin olleet naimisissa keskenään.
• Jos puolisoista toinen tai molemmat ovat Suomessa rajoitetusti verovelvollisia, ei heitä pidetä verotuksessa puolisoina.
  Lähde: www.vero.fi >Henkilöasiakkaat > Avioliitto-Avioero

Julkaistu Metsälehti Makasiinissa 4/2016

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.