Ylitorniolainen metsänomistaja Pekka Savolainen havahtui kaksi viikkoa sitten hämmentävään ilmiöön metsissään. Männiköistä oli kadonnut neulasia useamman sadan hehtaarin alalta.
”Näytti ihan kuin metso olisi hakonut”, Savolainen kuvailee.
Metsänomistajan arvion mukaan noin 95 prosenttia männyistä oli menettänyt osin tai kokonaan uusimmat tämän vuoden neulaset. Neulaskato näkyi selvästi noin 30-senttisiksi venähtäneissä vuosikasvuissa. Neulasvuosikerta oli kadonnut sekä 80-vuotiaista että 50-vuotiaista männiköistä.
Savolainen ei ole harsuuntuneen näköisten männiköidensä kanssa yksin. Vastaavaa neulaskatoa on havaittu eri puolella Lappia kaikenkokoisista ja -ikäisistä männyistä. Metsälehdelle neulastuhoista on ilmoitettu Rovaniemen sekä Ylitornion suunnilta.
”Tämä on Lapin laajuinen ongelma ainakin länsirajalta Sallaan ja Posiolle. Kun ajaa valtateitä ja metsäautoteitä, paljon on välissä, ettei näy mitään oireita. Sitten voi olla kilometrikaupalla selviä oireita”, arvioi metsäntutkija Risto Jalkanen Silva Lapponica Oy:stä.
Äkillinen oire
Pitkän työuran Metsätutkimuslaitoksella tehnyt ja sittemmin oman yrityksen perustanut Jalkanen huomasi ensimmäiset oireet heinäkuun loppupuolella. Hän kävi ottamassa näytteet myös metsänomistaja Savolaisen metsistä.
Rovaniemellä asuva tutkija ei ole havainnut näin laajamittaista neulaskatoa Lapin metsissä vuosikymmeniin. Toistaiseksi on varmistamatta, mikä nykyisen neulaskadon on aiheuttanut.
Alkuun julkisuudessa pohdittiin, voisiko tuho olla hyönteisten, kenties ruskomäntypistiäisen, pilkkumäntypistiäisen, mänty-yökkösen tai neulassarviaisen aikaansaannosta. Jalkanen kuitenkin on vakuuttunut, että syynä on jokin muu kuin hyönteinen.
”Uusimmat vuonna 2024 kasvaneet neulaset ovat varisseet. Niitä ei ole syöty, sillä ei ole syömäjälkiä, neulasen tynkiä, toukkien papanoita tai nahkoja. On vain neulasarpia kesän 2024 kasvaimissa, jotka silmuineen ja käpyineen ovat terveitä”, Jalkanen summaa.
Hän kutsuu ilmiötä neulaskuolioksi. Neulasparin tyvelle on tullut kuolio lähelle neulasten kasvupistettä, minkä seurauksena neulaset ovat kääntyneet alaspäin. Alaspäin kääntyneet neulaset ovat löyhästi kiinni ja putoavat lopulta pois. Osa neulasista ehtii ruskettua, osa putoaa vihreinä maahan esimerkiksi sadekuuron iskiessä.
”Se voi olla hyvin nopea muutos. Eilen oli kaikki neulaset paikoillaan ja tänään kaikki ovat hävinneet”, Jalkanen kuvailee.
Todennäköisimpänä aiheuttajana Jalkanen pitää Sydowia polyspora -kotelosientä. Aiemmin se tunnettiin nimellä Sclerophoma pithyophila.
”Tässä laajuudessa tämä on ihan uusi ilmiö”, Jalkanen arvioi.
Uusimmat tämän vuoden neulaset ovat merkittäviä puun yhteyttämisen kannalta. Suurin osa männyn nettofotosynteesistä tapahtuu uusimmassa neulaskerrassa.
”Näihin puihin tulee varmasti mitattavissa oleva kasvutappio”, Jalkanen arvioi.
Paniikkiin ei ole aihetta
Luonnonvarakeskuksen (Luke) puustotuhojen seurannasta vastaava tutkija Tiina Ylioja kertoo, että tuhonaiheuttajaa ja tuhojen laajuutta selvitetään parhaillaan. Elokuun puoliväliin mennessä Lukelle on saapunut Lapin neulastuhoista kaksi ilmoitusta, ja yhteenlaskettu tuhoala näissä on 250 hehtaaria. Luke on saanut kohteilta pyytämänsä versonäytteet, eikä niistä ole löydetty merkkejä hyönteistuhosta.
Näytteiden neulasista aloitettiin petrimaljoille kasvatukset, joiden avulla selvitetään, voisiko kyseessä olla jokin sienitauti. Mikäli kasvatuksissa ja DNA-tunnistuksessa ei löydy selitystä, viittaa oire ympäristötekijöiden aikaansaannokseksi.
Näytteistä näkee, että viimeisestä vuosikasvusta on tippunut siististi neulaset pois, mutta silmu ja verso ovat eläviä. Näin ollen paniikkiin ei ole syytä.
”Versoissa nila ja silmut ovat toistaiseksi elossa eli ne jatkavat ensi vuonna kasvuaan. Nyt ei kannata lähteä tekemään mitään radikaaleja toimenpiteitä, vaan seurata tilannetta”, Ylioja sanoo.
Luonnonvarakeskus toivoo maanomistajilta ilmiön laajuuden selvittämiseksi havaintoja kesän 2024 versojen neulaskadosta osoitteeseen metsainfo.luke.fi/fi/metsatuholomake.
Jutun hyönteistuho-osuutta on tarkennettu 19.8. klo 15.54.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
