Länsikoneiden osuus Luoteis-Venäjän puunkorjuukalustosta on 80–90 prosenttia, arvioivat Luonnonvarakeskuksen Venäjän tuntijat Eugene Lopatin ja Pasi Poikonen. Myös muualla Venäjällä länsikoneiden osuus on suuri.

Ponssen, John Deeren ja Komatsun valmistamia koneita on Venäjän savotoilla vähintään kymmenentuhatta. Kaikki yhtiöt ilmoittivat Venäjän hyökkäyksen alettua lopettavansa huolto- ja varaosapalveluiden myymisen Valko-Venäjälle ja Venäjälle.

Lopatin ja Poikolainen ennakoivat, että hakkuut vähenevät Venäjällä kymmeniä prosentteja, kun länsimarkkinat sulkeutuvat ja koneet pikkuhiljaa pysähtyvät.

Jonkin aikaa koneet pystyttäneen pitämään kunnossa. Suomalaistietojen mukaan venäläiset alkoivat hamstrata varaosia, kun tilanne alkoi kiristyä.

Varaosien salakuljetus Venäjälle esimerkiksi Itä-Euroopan sekä muun muassa Turkin ja Kazakstanin kautta lisääntynee, vaikka valmistajat koettavatkin estää harmaata vientiä.

Ponssen huollosta vastaavan johtajan Marko Mattilan mukaan varaosia myydään vain koneiden valmistusnumeroita vastaan. Niistä selviää koneen käyttöpaikka. Jos se on Venäjällä, kauppoja ei tehdä.

Kyläseppien konstit loppuvat

Vuosia Venäjällä John Deeren toimintojen johtajana työskennelleen Hannu Hietikon mukaan venäläisillä ei ole keinoja korvata lännestä tuotuja metsäkoneita, koska omaa tuotantoa ei ole. Paluuta vanhoihin telaketjukoneisiin ei myöskään ole. Sen estäisi työvoiman huono saatavuus.

”Venäläiset ovat kekseliäitä pitämään vanhat koneet kunnossa, mutta elektronisia ohjausjärjestelmiä ja hienostunutta hydrauliikkaa ei ilman varaosia pysty huoltamaan.”

Varaosapalveluiden merkitystä korostaa sekin, että Venäjällä metsäkoneilla ajetaan vuodessa paljon enemmän tunteja kuin meillä.

”Arvioni mukaan puolet vuosimallin 2015 metsäkoneista muuttuu käyttökelvottomiksi vuodessa, jos varaosa- ja huoltopalvelut loppuvat. Viidessä vuodessa koko korjuukalusto rapistuu pahoin”, Hietikko pohtii.

Hän huomauttaa, että sama koskee myös puutavara-autoja ja puunjalostuslaitosten, esimerkiksi sahojen, länsimaisia koneistoja.

Onnistuisiko etäpysäytys?

Sodan alkuviikkoina venäläishyökkääjien uutisoitiin ryöstäneen ukrainalaisviljelijöiden traktoreita. Kuvien mukaan kyse oli John Deeren koneista. Samaisten uutisten mukaan koneet suljettiin etänä, joten venäläiset eivät saaneet saalistaan käyttöönsä.

Onnistuisiko sama moderneilla metsäkoneilla, vai oliko kertomus alun alkaenkin silkkaa sotapropagandaa?

Aihe on selvästikin arka. John Deeren pääkonttorista Yhdysvalloista tulleen ohjeistuksen mukaan asiaa ei kommentoida. Ei sitä kyllä kiistetäkään.

”Metsäkoneissa käytetään samaa tekniikkaa ja komponentteja kuin maatalouskoneissa. Mutta emme kommentoi voisiko niitä sulkea etänä”, kertoo John Deere Forestryn toimitusjohtaja Timo Ylänen.

Hietikon mielestä modernit länsimaiset metsäkoneet voidaan sulkea etänä.

”Käsittääkseni koneiden moottorinohjausjärjestelmät kommunikoivat ulkomaailman kanssa, ja ne voidaan sulkea. Lisäksi koneille voidaan määritellä maantieteellinen alue, jonka ulkopuolella ne eivät toimi.”

Myös Aalto-yliopiston konetekniikan laitoksen professori ja varajohtaja Martti Larmi on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa etäpysäytyksen pitäisi olla teknisesti mahdollista.

Ponssen Mattilan mukaan koneita ei voi etäsulkea.

”Iso osa koneista toimii puhelinverkkojen ulottumattomissa, joten niihin ei saisi edes yhteyttä.”

Kaluston rapistuminen voi mullistaa markkinoita

• Venäjä on viime vuosina vienyt sahatavaraa noin 30 miljoonaa kuutiometriä, pääosin mäntyä. Määrä on suurempi kuin Suomen ja Ruotsin sahatavaran vienti yhteensä.
• Tuonti Eurooppaan loppui kesällä, mutta venäläistä sahatavaraa varmasti koetetaan viedä niin sanottuihin ystävällisiin maihin, muun muassa Kiinaan, muualle Aasiaan sekä Välimeren maihin.
• Jos vienti Venältä loppuu, aukeaa muille tuottajille, muun muassa suomalaisille, uusia markkinoita.
• Ehkäpä Metsä Fibren Rauman saha starttaa parempaan aikaan kuin Fibren väki osasi odottaakaan.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.