Vapaus koittaa kuusipeuroille

Euroopan itäisimmät luonnonvaraiset kuusipeurat muuttavat keväällä tarhasta Enonkosken metsiin.

Kuusipeuratarha sijaitsee Kari Luostarisen kotitilan kupeessa Enonkoskella. Vuosittain tuhansiin euroihin paisuva harrastus kustannettaan omistajien kukkaroista.  (Kuvaaja: Jere Malinen)
Kuusipeuratarha sijaitsee Kari Luostarisen kotitilan kupeessa Enonkoskella. Vuosittain tuhansiin euroihin paisuva harrastus kustannettaan omistajien kukkaroista. (Kuvaaja: Jere Malinen)

Suomessa kuusipeura on samalla kosmopoliitti ja kuriositeetti kummajainen. Alkuperältään aasialainen laji on levittäytynyt läpi maailman. Se viihtyy laumoissa ja kesyyntyy helposti, joten jo muinaiset roomalaiset laivasivat peuroja ympäri Eurooppaa.

Ruotsissa kuusipeuroja on ollut vuosisatoja kuninkaallisten puistoissa. Suomeen ensimmäiset puistopeurat tuotiin vuonna 1890.

Kuusipeuravapautuksia on tehty luontoomme useita. Onnistuneimpina ja tunnetuimpina 1935 Inkooseen, 1953–1954 Hyvinkäälle ja 1972–1973 Lounaissaaristoon.

Uusia istutuksia on luvassa. Itä-Savoon Rantasalmelle ja Enonkoskelle on perustettu pari vuotta sitten yksityiset kuusipeuratarhat.

Viime talvena enonkoskelaisten Kari Luostarisen ja Kari Turusen peuratarhaan kohdistui ulkopuolinen uhka. Villi villisika punki aidan läpi kuusipeurojen seuraksi tehden reiän puolentoista hehtaarin tarhaan.

Sama toistui tänä syksynä. Sillä kertaa kuusipeurat värkkäsivät tosin itse pakoaukkonsa.

”Onneksi ne jäivät molemmilla kerroilla maleksimaan muutaman kilometrin päähän lähikulmille”, Kari Turunen kertaa koettelemuksia.

Metsästettävää riistaa

Zoolandian kuusipeuroista perustettu peuratarha on ollut Enonkoskella lokakuusta 2013 lähtien.

”Hankimme tuolloin kymmenen eläintä. Nyt nuppiluku on 48”, Turunen kertoo lajin lisääntyvän erinomaisesti tarhassa.

”Vain yksi on kuollut.”

Ilveksiä pyörii häkin ulkopuolella säännöllisesti, mutta toistaiseksi sähköpaimen on pitänyt ne aidan oikealla puolella.

”Ensi keväänä meillä on tarkoitus vapauttaa osa peuroista luontoon ja pyrkiä luomaan alueelle metsästettävä kanta.”

Idea omasta peuratarhasta syntyi Luostarisen ja Turusen metsästysharrastuksesta. Paikallisten ihmisten kanssa on sovittu, että peurojen pyynti aloitetaan vasta kun luonnonvarainen kanta kestää sen. Metsästys vaatii pyyntiluvan, joten jahtiin ei pääse kuka vaan, missä vaan.

”Peurojen pitää olla luonnossa syntyneitä. Tarhalaiset ovat liian tottuneita ihmisiin.”

Suomen kuusipeurakannaksi arvioidaan 500 eläintä. Periaatteessa harhailevia yksilöitä voi kohdata kaikkialla Etelä-Suomessa, mutta muutamat ainoat pysyväisporukat asustavat Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Tunnetuimmat luonnonlaumat elelevät Hyvinkään seudulla sekä Inkoon ja Tammisaaren saaristossa.

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 24/2016.

Kommentit (2)

  1. Mitä tuhoja luontoon kuusipeura aiheuttaa?
    Miten kuusipeura käyttäytyy koiran kanssa?

  2. Ei ole mitään tarvetta tuoda luontoon muualta sorkkaeläimiä. Meillä on aivan riittävästi näitä peuroja joka puolella etelä-ja keski-Suomessa, olen neljä nähnyt tänä keväänä. Ilvekset ja sudet hoitavat kannan eikä metsästystarvetta ole.

Luonto Luonto

Kuvat