Myyräkannat olivat tänä keväänä alhaalla miltei kaikkialla Suomessa, joten taimituhoja on tuskin esiintynyt.

Viime syksynä ainoa mainittava myyräinen alue ulottui Keski-Suomen pohjois- ja länsiosista Pirkanmaalle. Myös tuo alueen alueen myyräkanta on romahtanut talvella. Vaikka myyrätuhoista ei ole kantautunut tietoja, metsänomistajien kannattaa käydä tarkistamassa taimikkonsa, koska peltomyyriä oli paikoin runsaasti.

Yleinen hiljainen myyrävaihe jatkui vielä tänä keväänä. Maan eteläisellä puoliskolla ainoastaan eteläisellä Pohjanmaalla on merkkejä alustavasta kannannoususta, samoin Oulun ympäristössä ja Kainuussa. On kuitenkin mahdollista, jopa odotettavaa, että hiljaisen kauden jälkeen myyräkanta alkaa kasvaa kesän kuluessa – ei välttämättä kaikkialla maan eteläpuoliskossa, mutta paikoin siellä, missä on ollut niukalti myyriä jo vuoden, pari.

Maan pohjoispuoliskolla ja varsinkin metsä-Lapissa myyräkannat olivat kesäkuun alussa vielä aivan maanraossa. Kannat eivät ehdi nousta merkittävästi syksyyn mennessä. Vain parissa pohjoisimmassa kohteessa, esimerkiksi Käsivarren kärjessä Kilpisjärvellä, jo viime syksynä alkanut hienoinen nousun alku näyttää jatkuvan, ja siellä myyräkanta noussee voimakkaasti kesän aikana. Tämä voisi luvata hyvää petolintujen pesintää Käsivarren Lappiin ensi keväänä.

Myyräkuumeen riski pieni

Lapin myyräkantojen voimakkaat säännölliset syklit hävisivät 1980-luvun puolivälissä, ja kesti tämän vuosikymmenen alkuun ennen kuin ne palasivat. Vuosien 2010–2011 huippu oli valtava ja aiheutti laajoja taimistotuhoja. Uusi mutta vaatimattomampi huippu oli vuonna 2015, ja sitä seurasi ylimääräinen huippuvuosi 2016. Vielä viime vuonna Lapissa oli monin paikoin hieman myyriä.

Tapahtumaketju muistuttaa paljon sitä, mikä tapahtui 1980-luvun alkuvuosina, jonka jälkeen myyräsyklit hävisivät Lapista. Jää nähtäväksi, toistuvatko tapahtumat. Taimikoille se olisi hyvästä, mutta myyrähuippujen keväiset suuret tiheydet ovat petolinnuille tarpeen. Myös kettukanta vakaantui syklittömänä aikana – pienriistakin kaipaa ketuttomia vuosia elpyäkseen.

Metsämyyrien alhaisista määristä johtuen myyräkuumeriski kesän aikana on suurimmassa osassa Suomea alhainen. Myyräkuumetta esiintyy joka vuosi, mutta sairastumisten määrä on suoraan suhteessa metsämyyräkannan kokoon. Ensi talven myyräkuumeriskiä voi tarkemmin ennustaa vasta syksyllä, kun on nähty, miten ja missä metsämyyrät runsastuvat kesän aikana.

Kirjoittajat ovat Luonnonvarakeskuksen tutkijoita. Artikkeli on julkaistu Metsälehdessä 12/2018.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.