Ensiharvennusten laadun erillisselvitys Keski-Suomessa sai nolon käänteen, kun metsälakia valvova Suomen metsäkeskus lopulta myönsi, ettei sen käyttämä mittausmenetelmä ollut luotettava eikä sen perusteella tiedetä, onko ensiharvennukset tehty niin huonosti kuin Metsäkeskus talvella kertoi.

Alkuperäisen tiedon mukaan puolet tarkastetuista 86 kohteesta oli harvennettu niin voimakkaasti, että puustoa oli metsälain määrittämää vähimmäismäärää, niin sanottua lakirajaa vähemmän.

Tulos herätti epäilyksiä heti alkuunsa. Metsäyhtiöt ja Keski-Suomen metsänhoitoyhdistykset ovat mitanneet uudelleen samoja kohteita.

Uusintamittausten mukaan Metsä Groupin, Stora Enson ja UPM:n ensiharvennuksista yhtään ei tehty niin, että puuston runkoluku olisi alittanut metsälaissa määriteltyä vähimmäismäärää

”Omissa mittauksissamme runkoluku tai pohjapinta-ala oli muutamilla kohteilla kaksinkertainen Metsäkeskuksen mittaamaan verrattua”, sanoo Metsä Groupin kehitysjohtaja Juho Rantala.

Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen johtaja Eero Poikosen kertomus on samansuuntainen.

”Metsäkeskuksen tarkastuksessa yhdistyksen harvennustyömaista yksi todettiin lakirajaa harvemmaksi. Myöhemmin tehdyssä katselmuksessa runkoluvun todettiin ylittävän lakirajan.”

Myös valtakunnalliset tarkastukset epäilyttävät

Metsäkeskus valvoo harvennusten laatua vuosittain valtakunnallisin tarkastuksin. Niissä on käytetty osittain samaa menetelmää kuin Keski-Suomen erillisselvityksessä.

Viime vuonna Metsäkeskus tarkasti 300 kohdetta eri puolilta maata. Niistä reilu viidennes oli tehty suositusten mukaan, muut olivat huonoja tai lainvastaisia.

Varmaa ei ole, ovatko Metsäkeskuksen valtakunnalliset tulokset luotettavampia kuin Keski-Suomessa saadut.

Stora Enson metsäjohtaja Janne Partanen epäilee tätä. Hänen mukaansa Metsäkeskuksen valtakunnallisten korjuunlaatutarkastusten menetelmää muutettiin 2020. Sen jälkeen tarkastukset osoittivat harvennuksissa jäävän puuston määrän vähentyneen.

”Samaan aikaan meidän omien tarkastusmittaustemme tulokset alkoivat osoittaa Metsäkeskuksesta poikkeavia tuloksia.”

Droonikuvat virheiden lähteenä

Metsäkeskuksen mukaan uutta harvennusten laadun valvontamenetelmää lähdetään kehittämään yhdessä sidosryhmien ja tutkimuslaitosten kanssa tämän vuoden loppupuoliskolla. Uuden järjestelmän pitäisi olla käyttökunnossa vuonna 2026.

Ensi vaiheessa valtakunnallisissa korjuujäljen tarkastuksissa lisätään mitattavien koealojen määrää luotettavuuden parantamiseksi. Metsäteollisuuden edustajien mielestä koealojen koon kasvattaminen parantaisi varmemmin mittausten luotettavuutta.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Annika Kangas toteaa, että Metsäkeskuksen Keski-Suomen mittauksissa oleva systemaattinen virhe, eli puustotunnusten säännöllinen aliarviointi, ei voi johtua liian pienistä koealoista tai liian vähäisestä koealojen määrästä. Epätarkkuus toki lisääntyy, jos koealojen yhteenlaskettu pinta-ala on liian pieni.

Hän pitää yksittäisten puiden tulkintaa droonikuvilta todennäköisimpänä virheiden lähteenä. Kaikki puut eivät ehkä erotu droonikuvissa. Puuston pohjapinta-alojen määrittäminen edellyttäisi myös runkojen läpimitan toteamista, mikä on runkoluvun määrittämiistäkin vaikeampaa.

”Kolmas vaihtoehto voi olla se, että drooni on lentänyt eri korkeudella kuin on oletettu. Tällöin ajourien osuus on voitu yliarvioida”, Kangas sanoo.

Kaukokartoitus ei taivu korjuujäljen valvontaan

Metsäkeskuksen sekä maa- ja metsätalousministeriön samaan aikaan julkaistuissa korjuujälkiselvitystä koskevissa tiedotteissa oli kiintoisa ero. Metsäkeskuksen mukaan tuleva korjuun laadun valvontamenetelmä perustuu kaukokartoituksella kerättävään aineistoon. Maa- ja metsätalousministeriön tiedotteessa ei puhuta kaukokartoituksesta mitään.

Tämä voi olla sattumaa, tai sitten ministeriössä on Metsäkeskusta herkemmällä korvalla kuunneltu asiantuntijoita.

Annika Kankaan mukaan satelliittikuvista ei saada riittävän tarkkaa tietoa harvennuksen jälkeisestä puustosta.

Nykyisin käytössä oleva tiheäpulssisella laserkeilauksella voitaisiin saada kohtalaisen luotettavaa tietoa puuston runkoluvusta. Säännölliseen tarkastustoimintaan keilaus ei Maanmittauslaitoksen professori Juha Hyypän mukaan sovellu, koska Suomen metsät keilataan kuuden vuoden välein.

”Luotettavimmin jäävän puuston määrä voidaan todeta joko metsäkoneisiin tai drooneihin asennetuilla laserkeilaimilla tai droonien ottamia kuvia fotogrammetrisesti tulkiten”, hän sanoo.

Kommentti:
Amatöörien puuhastelu paransi harvennusten laatua

Metsäkeskus aiheutti amatöörimäiseksi osoittautuneella selvityksellään mainehaittaa itsensä lisäksi koko toimialalle. Harvennusten laadusta kyseltiin aina eduskuntaa myöten viime talvena.

Se, että Metsäkeskuksen selvitys osoittautui epäluotettavaksi, ei muuta miksikään sitä, että moni nuori metsä mitä ilmeisimmin on harvennettu turhan vähäpuisiksi. Metsälain vähimmäisraja ei ole hyvää metsänhoitoa.

Paradoksaalista tilanteessa on, että mitä suurimmalla todennäköisyydellä Metsäkeskus onnistui sähläyksestään huolimatta parantamaan harvennusten laatua.

Kohun alettua kaikissa metsäyhtiöissä ja puunkorjuuyrityksissä on entisestään korostettu harvennusten laatua ja omavalvontaa. Myös metsänomistajat osaavat nyt vaatia laatua.

Samaan aikaan metsurit kertovat, että tänä keväänä raivaussahureille on tullut harvennettavaksi pieniläpimittaisia nuoria metsiä, joihin aiemmin olisi viety moto. Nyt nuoren metsän kunnostus voi olla ihan oikeaa metsänhoitoa eikä väkinäistä puunkorjuuta huonossa leimikossa.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.