Vastaus tulee epäröimättä. Jos Stora Enson toimitusjohtajan Hans Sohlströmin pitäisi satsata kaikki panokset yhteen johtamansa metsäyhtiön tuotteista, se olisi kartonki.
”Kaikki tuotteet ovat tärkeitä, mutta fakta on, että pakkausmateriaalit, ja niistä erityisesti kuluttajapakkauskartongit, ovat Stora Enson suurin tuoteryhmä. Olemme monissa korkeamman jalostusarvon kartonkilajeissa maailman markkinajohtaja”, Sohlström sanoo.
Jalostusarvo on sana, joka esiintyy Sohlströmin puheessa tiuhaan. Se ei ole ihme, sillä metsäteollisuudelta vaaditaan julkisuudessa usein korkeamman jalostusarvon tuotteita. Myös Sohlström on sitä mieltä, että metsäteollisuustuotteiden jalostusarvoa tulee nostaa.
”Sitähän me metsäteollisuudessa teemme, haemme jatkuvasti tuotteita, joilla saadaan korkeampaa lisäarvoa kotimaiselle puulle. Puuraaka-aine on Suomessa kallista, joten on kansantaloudenkin kannalta oleellista, että tuotamme mahdollisimman korkean jalostusarvon tuotteita.”
Sohlström huomauttaa kuitenkin, että nykyistenkään metsäteollisuustuotteiden jalostusarvoa ei pidä aliarvioida.
”Esimerkiksi taivekartongin ja muiden kuluttajapakkauskartonkien jalostusarvo on lähes kaksinkertainen verrattuna metsäteollisuuden perinteisiin tuotteisiin, kuten paperiin ja selluun.”
Puurakentamisen puolella korkeaa jalostusarvoa saadaan Sohlströmin mukaan CLT:n ja LVL:n kaltaisilla materiaaleilla. Ne ovat niin sanottuja insinööripuutuotteita. CLT koostuu ristiinliimatuista puulevykerroksista, LVL eli viilupuu valmistetaan liimaamalla sorvattuja viiluja yhteen.
Ympyrä sulkeutuu
Stora Enso satsaa tällä hetkellä kolmeen niin sanottuun strategiseen kasvualueeseen: pakkauksiin ja pakkausmateriaaleihin, puurakentamiseen ja uusiin puuperäisiin tuotteisiin.
Stora Enson edellisen toimitusjohtajan Annica Breskyn intohimo oli puurakentaminen. Breskyn edeltäjän Karl-Henrik Sundströmin mieliaihe olivat puolestaan uudet puupohjaiset tuotteet. Tavallaan ympyrä nyt sulkeutuu, kun Sohlström nostaa esiin erityisesti pakkaukset ja pakkausmateriaalit.
Suurimman jalostusarvon Sohlström tosin näkee uusissa puupohjaisissa tuotteissa. Niiden aika ei kuitenkaan ole aivan vielä.
”Täytyy olla realistinen sen suhteen, että uuden liiketoiminnan rakentaminen vie aikansa”, hän toteaa.
Yksi lupaavimmista puupohjaisista uusista tuotteista on Sohlströmin mukaan puupohjainen akkumateriaali. Lignode-tuotenimellä kulkevaa akkumateriaalia valmistetaan Kotkassa Sunilan pilottilaitoksessa. Puupohjainen akkumateriaali valmistetaan selluntuotannon sivuvirtana saatavasta ligniinistä, ja sillä voidaan korvata akkujen grafiittia, jota saadaan louhimalla kaivoksista tai fossiilisista raaka-aineista valmistamalla.
”Grafiitista 98 prosenttia tuodaan EU:n ulkopuolelta, valtaosin Kiinasta. EU:ssa kiinnitetään nyt paljon huomiota omavaraisuuteen, joten siinäkin mielessä on tärkeää, että EU:n alueella pystytään itse tuottamaan akkuihin tarvittavia materiaaleja.”
Puupohjaisten akkumateriaalien puolesta puhuu myös yhteiskunnan sähköistyminen. Sohlström ennakoi, että puupohjaisen akkumateriaalin jalostusarvo on jatkossa ”ihan omassa luokassaan”.
Metsäomaisuus tärkeä
Kun Sohlström viime syyskuussa aloitti Stora Enson toimitusjohtajana, hän ilmoitti tavoittelevansa tuloskäännettä. Viime vuosi oli yhtiölle vaikea. Sellun, kartongin ja puutuotteiden kysyntä oli maailmalla heikkoa, mikä näkyi yhtiön tuloksessa.
Viime kesänä yhtiö julkisti säästöohjelman, jonka seurauksena muun muassa Suomessa suljettiin Sunilan sellutehdas ja yksi Anjalankosken tehtaiden painopaperin tuotantolinjoista. Lisäksi yli tuhat työntekijää irtisanottiin.
Viime helmikuun alussa yhtiö ilmoitti uudesta säästöohjelmasta. Siihen ei liity tuotantoyksiköiden sulkemisia, mutta sekin voi johtaa noin tuhannen työntekijän irtisanomiseen.
Uusia säästöohjelmia ei Sohlströmin mukaan voi koskaan sulkea pois, mutta tällä hetkellä niitä ei ole suunnitteilla. Sen sijaan säästöjä pyritään saamaan tehostamalla ostoja, tuotantoa ja myyntiä. Lisäksi tavoitteena on tehostaa käyttöpääoman hallintaa. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi varastojen pienentämistä.
”Stora Enson tulos laski viime vuonna ennätyksellisen nopeasti ja syvälle. Tulos oli suurin piirtein finanssikriisin ajan tasolla, joten nyt keskitymme perusasioihin. Tämä kuulostaa peruskauralta, mutta järjestelmällisellä toimintatavalla pystytään saavuttamaan kannattavuushyötyjä perusasioissa.”
Toukokuun puolivälissä yhtiöltä tuli positiivinen tulosvaroitus.
Tuotantolaitoksia Stora Ensolla on Suomessa 11 paikkakunnalla. Sohlströmin tehokkuusajatteluun sopivat erityisesti integraatit.
”Korkeinta jalostusarvoa tuotetaan nimenomaan integraateissa, joissa on kartonki- ja sellutuotantoa ja siihen yhdistettyä mekaanista metsäteollisuutta”, hän sanoo.
Metsää Stora Enso omistaa noin kaksi miljoonaa hehtaaria, suurimman osan siitä Ruotsissa. Metsäomaisuuden myyntiä ei Sohlströmin mukaan ole suunniteltu.
”Metsäomaisuus on strateginen omistuserä, se turvaa yhtiön puuhuollon. Yli kolmannes käyttämästämme puusta tulee omista metsistä.”
Investointeihin jarrua
Samaan aikaan säästötalkoiden kanssa Stora Ensossa on käynnissä yhtiön historian todennäköisesti suurin yksittäinen investointi. Yhtiö ilmoitti vuonna 2022 investoivansa noin miljardi euroa Oulun tehtaan käytöstä poistetun paperikoneen muuntamiseksi kuluttajapakkauskartonkilinjaksi.
”Montes del Plata Uruguayssa oli kokonaisuudessaan suurempi investointi, mutta se tehtiin yhdessä Araucon kanssa”, Sohlström pohtii.
Stora Enso investoikin hänen mukaansa tänä ja viime vuonna enemmän kuin koskaan historiansa aikana. Viime vuonna investoinnit olivat yli 1,1 miljardia euroa ja tänä vuonna suunnilleen yhtä paljon.
”Keskimääräinen investointitaso on ollut noin 600–800 miljoonaa euroa vuodessa, ja vuonna 2025 palataan tälle tasolle. Sillä investointiraamilla pystytään kohdentamaan varoja esimerkiksi uuteen kaupallisen mittakaavan akkumateriaalitehtaaseen. Se olisi satojen miljoonien investointi, mutta ei kuitenkaan miljardien.”
Puuta riittää
Julkisessa keskustelussa esille ovat nousseet viime aikoina varsinkin hakkuumäärät, puun riittävyys ja puun hinnat. Hakkuumääriä Sohlström ei pidä liian suurina.
”Metsien kasvu ylittää hakkuumäärät, joten siinä mielessä ollaan kestävällä tasolla”, hän sanoo.
Puuta taas riittää Sohlströmin mukaan niille, joilla on maksukykyä. Stora Ensolla sitä hänen mukaansa on.
”Korkein maksukyky saavutetaan sillä, että tuotetaan mahdollisimman korkean jalostusarvon tuotetta mahdollisimman tehokkaasti. Stora Enso on siinä mielessä hyvässä asemassa, että meillä on paljon korkean jalostusarvon kartonkituotantoa. Se tukee toimintaamme Suomessa.”
Puusta on maksettu viime aikoina huippuhintoja. Sitä, miten korkealle puun hinnat voivat nousta, Sohlström ei halua arvioida. Hän huomauttaa kuitenkin, että ennätyskorkeat puun hinnat voivat johtaa siihen, että kaikki metsäteollisuustuotanto ei ole enää kannattavaa.
”Jää nähtäväksi, mitä markkinoilla tapahtuu. Pystyn puhumaan vain Stora Enson puolesta, ja meillä ei ole suunnitteilla kapasiteetin sulkemista.”
Ymmärrystä Brysselistä
Metsien monimuotoisuudesta käytävään keskusteluun Hans Sohlström kaipaa selkeitä mittareita ja kriteerejä.
”Tarvitaan sellaisia monimuotoisuuden mittareita, jotka ovat yleisesti ja laajasti hyväksyttyjä. Niinhän se toimii liiketoiminnassa ja muuallakin, että sitä saa, mitä mittaa.”
Asiaa edistääkseen Stora Enso ilmoitti helmikuussa yhteistyöstä kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n kanssa. Tarkoitus on kehittää tavat mitata ja todentaa luonnon monimuotoisuutta niin, että maiden väliset erot metsissä, metsänomistuksessa, metsätaloudessa ja metsien luonnontilassa voidaan huomioida.
Siitä Sohlström on vakuuttunut, että niin metsätalous, monimuotoisuus kuin ilmastohyödytkin on mahdollista yhdistää. Helppoa se ei hänen mukaansa ole ja vaatii sitä, että asiat ymmärretään eri maissa samalla tavalla.
”Suuri osa Suomenkin lainsäädännöstä juontaa juurensa EU:sta. Pohjoismaalaiset metsät eroavat huomattavasti keski- tai eteläeurooppalaisista. Meillä on edelleen valtava työ kertoa siitä, miten metsiä voidaan hyödyntää kestävästi.”
EU:ssa ilmapiiri on Sohlströmin mukaan kuitenkin muuttunut paljon siitä, mitä se oli vielä kymmenenkin vuotta sitten.
”Tuntuu, että Brysselissäkin aletaan ymmärtää – ei vielä tarpeeksi, mutta paremmin – että metsäteollisuus, metsätalous ja metsät ovat osa EU:n ilmastoratkaisua. Otetaan esimerkiksi vaikka puurakentaminen. Nykyisin alle kolme prosenttia EU:n rakennusmateriaaleista on puuta, mutta kun rakennetaan puusta, jokainen puutonni sitoo tonnin hiiltä 50–100 vuoden ajaksi. Samalla vältytään niiltä hiilidioksidipäästöiltä, joita syntyisi betonin tai sementin valmistuksesta.”
Kansainvälisyys kiehtoo
Metsistä ja metsäteollisuudesta Sohlström kertoo kiinnostuneensa 1980-luvulla saatuaan kesätyöpaikan silloisen Schauman Ab:n, nykyisen UPM:n Pietarsaaren tehtailta. Metsäteollisuus oli silloin Suomen kansainvälisin ja maailmalla tunnetuin ala, ja kansainvälisyys kiehtoi Sohlströmiä.
”Päätin, että tämä on sellainen ala, jonka parissa haluan luoda uraa. Aloitin urani kunnossapito-osastolta. Rasvasin koneita ja sen sellaista. Se oli hyvä näköalapaikka nuorelle, koska siinä pääsi kiertämään kaikkialla ja sai kokonaiskuvan siitä, mitä tehtailla tapahtuu.”
Entä miltä Stora Enson tulevaisuus näyttää? Sohlströmin mukaan hyvältä.
”Kaikki ne alueet, joilla Stora Enso toimii, ovat pidemmällä aikavälillä kasvavaa liiketoimintaa. Suhdannekäänteitä voi aina tulla, mutta uusiutuvat pakkausmateriaalit, puupohjaiset rakennusmateriaalit, biomateriaalit ja innovatiiviset uudet biotuotteet ovat tuotteita, joiden kysyntä kasvaa ilmastonmuutoksen ja kestävän kehityksen myötä.”
Hans Sohlström
- Stora Enson toimitusjohtaja
- 59-vuotias
- Kotoisin Pietarsaaresta, asuu Espoossa
- Diplomi-insinööri ja kauppatieteiden maisteri
- Työskennellyt toimitusjohtajana Ahlströmillä, Ahlström Capitalissa ja Rettig Group Oy:ssä sekä johtotehtävissä UPM:llä
- Stora Enson hallituksessa 2021–2023
- Perheessä vaimo ja kaksi aikuista lasta
- Harrastaa liikuntaa, mm. murtomaahiihtoa ja pyöräilyä
- Omistaa viisi hehtaaria talousmetsää veljensä kanssa
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
