Kotimaiseksi jalopuuksikin tituleerattu tervaleppä on vaatelias puulaji. Se kuitenkin menestyy Suomessa hyvin, kunhan kasvupaikka on valittu huolella. Parhaiten tervaleppä kasvaa runsasravinteisissa lehtokorvissa, joissa on hyvä vesitalous, virtaava vesi ja kuohkea maa. Se viihtyy märässä ja kosteassa, mutta seisova vesi on sille myrkkyä.

Hyvä tunnusmerkki sopivasta kasvupaikasta on runsaana kukkiva mesiangervo. Jäykät savimaat sekä paksuturpeiset kasvupaikat kannattaa unohtaa. Tervaleppä arvostaa muhevaa multaa. Esimerkiksi pellot, jotka ovat liian kosteita viljeltäviksi, saattavat olla juuri sopivia tervalepälle.

Tervaleppä menestyy kaikkialla Etelä-Suomessa, kun vain maaperäolosuhteet ovat kohdillaan. Maantieteellistä sijaintia ratkaisevampaa on paikallinen pienilmasto.

”Metsänomistajan kannattaa katsoa kotiseudultaan, onko siellä suuria tukkikokoisia tervaleppiä. Siitä voi päätellä, menestyykö tervaleppä mahdollisesti omassa metsässä”, vinkkaa erikoispuulajeihin perehtynyt lehtori Heikki Kiuru Hyria koulutus Oy:stä.

Sopivien kasvupaikkojen rajallisuus näkyy istutusmäärissä. 2010-luvulla tervaleppää on isketty maahan noin 30 000–40 000 tainta vuosittain, kun kuusella vastaava määrä runsaat 100 miljoonaa tainta.

Älä pihistele taimissa

Borgbystä Fiskarista sekä Hattelmalasta Hämeenlinnasta löytyy hyvät esimerkit laadukkaista istutetuista tervalepikoista. Niistä on kasvanut tasalaatuisia ja suorarunkoisia tervaleppäpylväikköjä. Myös luontaisesti esimerkiksi vesijättömaille ja kosteille rannoille syntynyt taimikko voidaan hyödyntää, kunhan taimet ovat suorarunkoisia.

Tervalepän taimia kannattaa kysyä metsätaimitarhoilta. Maanmuokkaus harkitaan tapauskohtaisesti. Lehtokorvissa paras vaihtoehto voi olla istuttaa suoraan multaan ilman maanmuokkausta. Mätästys saattaa sotkea herkän luontotyypin vesitaloutta, ja liian korkea mätäs riuduttaa taimen kuivuuteen. Pelloilla toimiva muokkaus on äestys.

Ohjeellinen taimimäärä hehtaarille on 1 600–2 500 tainta. Borgbyssä istutettiin 2 500 tainta hehtaarille ja näin saavutettiin huippulaatu. Vastaavasti 1 600 taimen lähtötiheys hehtaarilla on tuottanut paikoin oksaista puuta. Sopiva istutustiheys selviää kokeilemalla.

”Tervalepällä pitää saada aikaiseksi luontainen karsiutuminen, sillä se ottaa pystykarsinnasta herkästi värivikoja”, Kiuru muistuttaa.

Harvenna usein ja vähän

Tervaleppä maistuu huonosti eläimille, mutta unohtaminen tappaa sen herkästi. Kasvua on seurattava alkumetreiltä saakka, ettei nopeasti venähtävä vesakko nitistä tainta. Tervaleppä ei siedä varjoa ja toipuu vahingoista huonosti, mutta hyvin hoidettuna se ampaisee nopeasti kasvuun.

”Tervalepän kasvatuksessa pitää unohtaa vuosiaikataulut, runkoluvut ja pohjapinta-alat. Ne voivat johtaa harhaan”, Kiuru kertoo.

Harvennukset sanelee elävän latvuksen osuus. Latvus tulisi olla noin puolet puun kokonaispituudesta. Jos osuus uhkaa pudota alle 40 prosentin, on viimeistään harvennuksen aika. Nopeakasvuisen puun ensiharvennus saattaa olla ajankohtainen jo alle 15 vuoden iässä.

Parhaan laadun takaavat useat hienovaraiset harvennukset. Esimerkiksi Borgbyssä tervalepikko on harvennettu 13-, 22- ja 26-vuotiaana.

”Jos tervaleppää harventaa liian voimakkaasti, syntyy herkästi tukin laatua heikentäviä vesioksia”, Kiuru sanoo.

Vesioksien eli runkovesojen kasvua voidaan hillitä antamalla luontaisen vesakon varjostaa runkoja sekä jättämällä kuvion reunaan oksaisia puita, jotka rajoittavat valon pääsyä metsikön sisälle.

Tukkipuusta tili

Tervaleppäkuitu menee polttopuuksi ja tili tehdään tukilla. Kun rungon läpimitta saavuttaa 30 senttiä ja oksatonta suoraa tyvitukkia on useampi metri, on päätehakkuun aika. Liian pitkään lihottaminen kasvattaa kovan lahon riskiä. Hyvillä kasvupaikoilla tervaleppä saavuttaa tukin mitat jopa 40–50 vuodessa.

Kauppaerä syntyy jo noin puolen hehtaarin päätehakkuusta. Tervaleppää käytetään puusepänteollisuudessa sekä saunan laude- ja paneelipuuna. Esimerkiksi Fiskarin Laatupuu ostaa oksattomia tyvitukkeja vähintään 50 rungon erissä. Hinnat pyörivät noin 40 eurossa kuutiolta.

Julkaistu Metsälehti Makasiinissa 1/2019

• Lue lisää: Kääväkkäät viihtyvät tervalepässä

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.