Helsingin Sanomien faktantarkistajat iskivät viipymättä, kun maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä rinnasti avohakkuiden ja metsäpalojen ekologiset vaikutukset (18.12.2021). Alun perin Lepän lausunto julkaistiin Ylessä.

Joulunalusviikoilla olisi riittänyt muitakin metsäuutisia faktojen tarkistajille.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) professori Raisa Mäkipää twiittasi löytäneensä VMI-aineistoista todisteet neitseellisten soiden ojitusten jatkumisesta. Asia uutisoitiin isosti. (Eikö tämä lopu ikinä? HS 17.12)

Samana päivänä valmistuivat VMI-ryhmän tarkistuslaskelmat. Ne osoittivat uudisojitusten todellisuudessa jäävän murto-osaan Mäkipään twiittaamasta. Esimerkiksi Metsälehdellä oli tieto tarkistuslaskelmien aloittamisesta jo edellisellä viikolla. Luulisi, että VMI-tutkija Kari Korhosta haastatellut HS:n toimittajakin olisi ollut tästä tietoinen.

Samalla viikolla Yle julkisti ison jutun ”Luontokato metsissämme” (15.12). Siinä ”osoitettiin”, että iso osa avohakkuista kohdistuu luonnontilaisiin tai sen kaltaisiin metsiin.

Havainto perustui kartta-analyysiin, jossa päätehakkuita koskevia metsänkäyttöilmoituksia verrattiin Suomen ympäristökeskuksen metsävaratiedoista koostaman Zonation-analyysin löydöksiin. Zonation-analyysissa korostetaan erityisesti lahopuun oletettua määrää.

Luonnonvarakeskuksen ja Itä-Suomen yliopiston professorit Annika Kangas ja Lauri Mehtätalo, kummatkin metsävarojen kaukokartoituksen huippuosaajia, ovat tyrmänneet Zonation-analyysin toimivuuden lahopuuston määrän ennustamisessa.

Heidän mukaansa analyysi perustuu ensisijaisesti puuston keskiläpimittaan, eli punaista räpsähtää kartalle, kun puusto on riittävän järeää. Olisi siis miltei sensaatiomaista, jos kartoille sattuneita metsiä ei hakattaisi.

Kankaan ja Mehtätalon artikkeli Zonation-kartoituksen rajoitteista julkaistiin syyskuussa Metsätieteen aikauskirjassa.

Joulukuiseen uutistarjontaansa Yle mahdutti vielä uudelleen lämmitetyn jutun VMI:n toteamasta metsien kasvun alentumisesta 2010-luvulla. Sama VMI-uutinen julkaistiin ensi kertaa lokakuussa.

Ylen otsikoi verkkouutisensa (16.12.) dramaattisesti: ”Metsien kasvu kääntyy laskuun, eikä kukaan tunnu tietävän miksi”. Uutista analysoimaan kutsuttiin Suomen ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö Sampo Soimakallio. Hän luonnehti tietoa ”yllättäväksi.”

Metsälehden lokakuisessa uutisessa Luken asiantuntijat totesivat kasvun aleneman johtuvan siitä, että Pohjois-Suomen suuret männikköikäluokat ovat varttumassa ohi nopeimman kasvuvaiheensa.

Metsien vanhenemista aiheutuva kasvun taantuma kyllä korjautuu nopeasti, jos valtamedia jatkaa rummustaan. Tällä menolla entistä useampi metsänomistaja pistää säästömetsänsä lappeelleen vanhimmasta päästä alkaen.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.