Ihan helppoa metsäasioiden haltuun ottaminen ei ole, myöntää Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Paula Lehtomäki. Takana on pikakurssi molekyylikemiaa.
”Kun vierailin tehtailla, huomasin, että aloin jossain vaiheessa pudota kärryiltä. Kemian perusteiden avulla pääsee takaisin kyytiin. Kun kyse on puukuidusta, molekyylikemia liittyy kaikkeen sellun keitosta lähtien.”
Lehtomäki on toiminut Metsäteollisuuden toimitusjohtajana viime syyskuusta lähtien. Sitä ennen hän työskenteli Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteerinä ja sitä ennen valtioneuvoston kanslian valtiosihteerinä. Keskustan kansanedustajana Lehtomäki toimi sekä ympäristöministerinä että ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä.
”Olen katsonut metsäasioita jostain vinkkelistä koko sen ajan, jonka olen työskennellyt yhteiskunnallisissa tehtävissä. Toimialan sisäpuolella en ole kuitenkaan koskaan ennen ollut”, hän kertoo.
Juuri metsäalan sisälle pääseminen innosti Lehtomäen hakemaan Metsäteollisuuden toimitusjohtajan paikkaa – kuten myös se, että metsäala on Suomessa iso ja keskeinen toimiala.
Aktiivisuutta EU-politiikkaan
Uudelle hallitukselle Lehtomäellä on kolme toivetta: kotimaisen puuraaka-aineen saatavuuden turvaaminen, teollisuuden kilpailukyvystä huolehtiminen ja aktiivinen EU-politiikka. Näistä Metsäteollisuus ry:ssä on viime aikoina puhuttanut varsinkin EU-politiikka, ja etujärjestö avasikin helmikuussa Brysseliin oman toimistonsa.
EU:n metsäasioista julkisuuteen ovat nousseet niin biodiversiteettistrategia ja ennallistamisasetus, ilmastotavoitteet kuin metsäkatoasetuskin. Lehtomäen mielestä suurin haaste eivät kuitenkaan ole yksittäiset asiakokonaisuudet, vaan se, ettei ole laskettu, mikä niiden kokonaisvaikutus on Suomen metsien käytön kannalta.
Metsäteollisuus ry valmistautuu nyt tuleviin europarlamenttivaaleihin ja pyrkii vaikuttamaan tulevan komission työohjelmaan. Tavoitteena on saada EU:n metsäkeskusteluun myös biotalouden näkökulmaa.
”Metsäkeskustelu on painottunut lähes pelkästään monimuotoisuuteen ja ilmastonäkökulmaan. Ne ovat tärkeitä, mutta mukaan pitää saada myös biotalouden näkökulmaa. Puu on uusiutuva raaka-aine ja keskeinen keino vahvistaa EU:n omavaraisuutta ja vauhdittaa vihreää siirtymää.”
Sellulla tärkeä rooli
Suomalaisen metsäteollisuuden tukevaisuuteen Lehtomäki suhtautuu luottavaisesti.
”Suhdanteet vaihtelevat, mutta olennaista on, että pitkällä aikavälillä globaalien markkinoiden arvioidaan kasvavan kaikissa tuoteryhmissä graafisia papereita lukuun ottamatta.”
Metsäteollisuuden seuraavaa tähtituotetta Lehtomäki ei lähde arvailemaan. Olennaisempaa on hänen mielestään luoda uusille tuotteille kysyntää, sillä uuden tuotteen tuominen markkinoille edellyttää yleensä jonkin jo olemassa olevan tuotteen syrjäyttämistä.
Keskusteluun metsäteollisuustuotteiden jalostusarvon nostamisesta Lehtomäki suhtautuu maltilla. Hänen mielestään on syytä muistaa, että esimerkiksi sellun tuotanto on perusta monelle korkeamman jalostusasteen tuotteelle.
”Monet uudet innovaatiot kumpuavat sellun valmistuksen sivuvirroista, joten ei voi ajatella, että siitä luovuttaisiin.”
Metsäalaa on syytetty myös liiallisista hakkuista, mutta Lehtomäen mielestä tilanne on tasapainossa, kunhan Luonnonvarakeskuksen määrittämä suurin kestävä hakkuumäärä ei ylity.
”Uskon, että metsien kasvua on mahdollista nostaa vielä jonkin verran nykyisestä, kunhan metsänhoitotyöt tehdään oikein ja oikeaan aikaan”, hän linjaa.
Entä millainen Lehtomäen oma metsäsuhde on?
”Asun metsän reunassa. Käyn metsässä säännöllisesti lenkillä, ja marjojen poiminta kuuluu kesäisiin harrastuksiini. Metsää en omista, mutta tiedostan kyllä, että tähän hommaan kuuluu varmaan se, että oma metsä täytyy jossain vaiheessa hankkia.”
PAULA LEHTOMÄKI
- Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja
- 50 vuotta
- Kotoisin Kuhmosta, asuu Helsingissä
- Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri 2019–2022, valtioneuvoston kanslian valtiosihteeri 2015–2019, ympäristöministeri 2007–2011, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri 2003–2007, keskustan kansanedustaja 1999–2015
- Kauppatieteiden maisteri ja valtiotieteiden kandidaatti
- Perheessä mies ja kolme lasta
- Harrastaa kuntoliikuntaa ja laulamista
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Lehtomäki on ollut kovin hiljaa vaikka on merkittävässä asemassa, jossa pitäisi olla aktiivinen puuteollisuuden ja puun kasvatuksen lobbari ja edistäjä.
Johtuneeko se osaamisen puutteesta?
Suomen metsäteollisuuden laiskuus tuotekehityksessä toivottavasti väistyy ja saamme unelmien ja toiveiden lisäksi muitakin massatuotteita sellun ja laudan lisäksi.
Minusta on häpeä, että meillä ei kaikkien näiden ilmastopäivittelyvuosien jälkeen jo ole supertehokasta puuelementtituotantoa, jossa pitkälle standartoituja tuoteita viedään ympäri maailmaa puutalorakentamiseen.
Piskuinen Virokin saattaa olla meitä edellä tässä.
Talous-, ilmasto- ja käytännöllisyyssyistä kannattavamman tukin kasvatus halvan massapuun sijaan toisi markkinoille runsaasti raaka-ainetta talotehtaille, jos se strategia vain ymmärrettäisiin omaksua.
Meidän pitäisi olla myös veropoliittisesti edelläkävijöitä, joilla puurakentaminen saadaan selvästi muuta edullisemmaksi ja näin saada taloja terveellisemmiksi ja hiiltä pitkäaikaissäilöön.
Lehtomäen pitäisi olla näissä keskusluissa aktiivisesti mukana.