Juhannuksena alkanut hellejakso on nopeuttanut kuusten kaarnan alla kasvavan uuden kirjanpainajasukupolven kehitystä. Kuoriaisen toukat valmistautuvat nyt monin paikoin koteloitumaan ja aikuistuvat pian sen jälkeen.

Toukkien vanhemmat ovat lämpimimmillä paikoilla lentäneet puista pois ja aloittaneet uuden parveilun. Tekeillä on niin sanottu sisarsukupolvi. Etelässä sisarsukupolvea ollaan ehkä jo munimassa, pohjoisempana kuoriaiset ovat vasta iskeytymässä uusiin puihin.

”Kuusikoita kannattaa tarkkailla pitkin kesää. Helle suosii sisarsukupolven syntyä. Ohi ovat ne ajat, jolloin riitti, että kevätkesällä katsoi, ovatko kirjanpainajat iskeytyneet puihin”, toteaa Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Tiina Ylioja.

Ensimmäinen kirjanpainajasukupolvi aikuistuu hänen mukaansa yleensä heinäkuun puolivälissä – silloin, kun tehoisan lämpötilan summa nousee noin 700 vuorokausiasteeseen. Sisarsukupolvi tarvitsee aikuistuakseen hieman yli tuhat vuorokausiastetta.

Tehoisan lämpötilan summa saadaan, kun lasketaan yhteen ne osat kasvukauden aikaisista vuorokausittaisista keskilämpötiloista, jotka ylittävät viisi astetta. Eteläisimmässä Suomessa tehoisan lämpötilan summa oli Suomen metsäkeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen uuden karttapalvelun mukaan kesäkuun lopulla 600–650 vuorokausiastetta. Keski-Suomessa vuorokausiasteita oli 500–600, Pohjois-Suomessa alle 500.

Tuore puutavara pois metsistä

Samalla, kun uuden kirjanpainajasukupolven aikuistuminen lähestyy, lähestyy myös se ajankohta, jolloin kirjanpainajalle otollinen lisääntymismateriaali on viimeistään poistettava metsästä.

Metsätuholain mukaan tuore kuorellinen kuusipuutavara on poistettava metsästä eteläisessä Suomessa viimeistään 15. heinäkuuta, keskisessä Suomessa viimeistään 24. heinäkuuta ja pohjoisessa Suomessa viimeistään 15. elokuuta, jos puiden määrä ja koko ylittävät laissa määritetyt rajat. Tavoitteena on viedä puut pois ennen kuin uusi kirjanpainajasukupolvi aikuistuu ja lentää niistä pois.

”Viime kesänä rajat paukkuivat. Uusi kirjanpainajasukupolvi aikuistui Etelä-Suomessa jo heinäkuun alussa. Tänä vuonna aikuistuminen tapahtuu alkukesän epävakaisen sään ansiosta toivottavasti myöhemmin”, Ylioja sanoo.

Luke ja Metsäkeskus arvioivat kirjanpainajien määrää feromonipyydysten avulla. Pyydykset tyhjennettiin edelliskerran juhannuksen alla. Kuoriaisia oli paljon varsinkin Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä ja Keski-Suomessa, mutta 15 000 kuoriaisen riskiraja ei Yliojan mukaan ole ylittynyt vielä missään. Jos se ylittyy, ovat avohakkuualojen paahteisilla reunoilla kasvavat kuuset tavanomaista alttiimpia kirjanpainajan tuhoille.

Yllättävää on Yliojan mukaan se, että Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa feromonipyydyksiin on tänä vuonna tullut viime vuotta vähemmän kirjanpainajia. Näillä alueilla kuoriainen on viime vuosina aiheuttanut eniten tuhoja.

Sitä, onko kirjanpainajakanta lähtenyt pahimmilla tuhoalueilla laskuun, on Yliojan mukaan kuitenkin liian aikaista arvioida.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.