Siinä missä moni nuorempi metsäammattilainen haaveilee alituiseen eläkepäivistä, on viitasaarelaisella Timo Paanasella toisenlaiset mietteet.

”Juuri nyt tuntuu, että työuraa on liian vähän jäljellä. Uudet työtehtävät ovat tuntuneet niin mukavilta ja haastavilta”, tuumaa kesäkuussa 61 vuotta täyttänyt Paananen.

Syy intoon on viime vuoden syyskuussa alkaneessa pestissä Hasan metsäpäällikkönä. Tehtävässä Paananen luotsaa 12 henkilön metsäosastoa, jonka työnä on hankkia sahalle tukki- ja parruvoittoista puusumaa tasaista tahtia. Yhtiön oman puunhankinnan kautta puuta ostetaan vuosittain noin 600 000 kuutiota.

Paananen on joutunut aloittamaan työnsä poikkeuksellisessa puumarkkinatilanteessa.

”Kilpailu on kiristynyt ja hintataso noussut monesta syystä. Tilanteeseen on sopeuduttava ja olemme saaneet hankittua oman osamme puista. Tällaisessa tilanteessa vaaditaan tietysti erityistä tarkkuutta, kun markkinatilanne muuttuu nopeasti.”

Metsäpäälliköllä on iso vastuu siitä, että sahattavaa riittää. Oman oston ohella myös vierastoimitusten on rullattava oikeilla volyymeilla. Paananen ei kuitenkaan aio menettää yöuniaan työpaineiden alla, vaan uskoo kokemuksen tuoman osaamisen kantavan työssä.

Parru valttina puukaupassa

Kaikkiaan Hasa käyttää neljällä tuotantolaitoksellaan puuta noin 860 000 kuutiometriä vuodessa. Yhtiö on erikoistunut pieniläpimittaisen puun sahaamiseen, mikä näkyy myös oston kohdentamisessa.

”Kaikesta ostamastamme puusta on parrua noin viidennes. Leimikon kuitukokoisesta puusta korjaamme usein parruna jopa 50–70 prosenttia”, Paananen kuvailee.

Haapajärvellä ja Haapavedellä sijaitsevien laitosten lisäksi Hasa osti vuonna 2018 Kannuksesta Eskolan Sahan Metsä Groupilta.

”Eskolassa ja Haapajärven veistämöllä sahataan muun muassa egyptinparrua. Sen menekki vaihtelee erilaisissa sykleissä kuin muiden tuotteiden, mikä auttaa tasaamaan suhdannevaihteluita.”

Sahatavaran ohella sahojen tärkeä myyntituote on sahahake, jota selluteollisuus on viime aikoina himoinnut erityisesti itäpuuvirtojen katkettua. Kun sahayhtiöt neuvottelevat tukkiostoista vierastoimittajilta, kuten isoilta metsäyhtiöiltä, ovat pöydällä yleensä myös kuitupuu- ja haketoimitukset. Eikö tilanne ole hyvä myös Hasan kannalta?

”Yleisesti se, että kuitupuulle ja hakkeelle on kysyntää, auttaa meitä tietysti suunnittelemaan puunhankintaamme kokonaisvaltaisesti”, Paananen kommentoi.

Kehittäminen ajaa eteenpäin

Timo Paanasen ura metsäalalla alkoi vuonna 1987, kun metsätalousinsinööriksi valmistunut mies siirtyi Pyhäjoen ja Merijärven metsänhoitoyhdistysten toiminnanjohtajaksi. Parin vuoden kuluttua Paananen siirtyi Metsäliiton palvelukseen, jossa hän työskenteli puun ostoon, korjuuseen ja kuljetuksiin liittyvissä tehtävissä noin kolmen vuosikymmenen ajan.

”Väliin mahtui viiden vuoden pesti Pihtiputaalla toimivan Metsäkolmion puunhankinnassa, josta palasin takaisin Metsä Groupin leipiin. Viimeisimmäksi toimin laatucontrollerin tehtävässä, johon liittyi paljon muun muassa kehittämistyötä.”

Esihenkilönä Paananen haluaa luoda töissä ilmapiirin, jossa asioista voidaan puhua pomollekin suoraan.

”Terve kritiikki pitää pystyä organisaatiossa aina tuomaan esille, se vie asioita kehittämismielessä eteenpäin.”

Nuorille selkeä viesti

Paananen on erityisen iloinen siitä, että on saanut vielä kuusikymppisenä mahdollisuuden uusiin tehtäviin.

”Metsäalalla ikä nähdään edelleen joskus mörkönä, mutta mielestäni juuri tällä alalla iän tuoma kokemus, näkemys ja verkostot ovat erityisen tärkeitä. Tietysti omasta osaamisesta ja kunnosta on syytä pitää aktiivisesti huolta.”

Nuorille metsäalan toimihenkilöille Paanasella on selvä viesti.

”Metsäala on monien mahdollisuuksien ja tulevaisuuden ala. Tarttukaa haasteisiin ja hankkikaa monipuolista kokemusta.”

Timo Paananen

• 61-vuotias
• Koulutus metsätalousinsinööri
• Hasan metsäpäällikkö syyskuusta 2022
• Työskennellyt aiemmin Pyhäjoen ja Merijärven mhy:ssä, Metsä Groupissa, Metsäkolmio Oy:ssä
• Asuu Viitasaarella
• Perheessä vaimo ja 3 aikuista lasta, 1 lapsenlapsi
• Harrastaa liikuntaa monipuolisesti, kalastusta, metsästystä

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.