Suomen metsäkeskus on tarkastanut uudistamisen laatua 1 362 eri puolilla maata sijaitsevalla hakkuualalla, joiden päätehakkuusta tehtiin metsänkäyttöilmoitus vuonna 2015.

Metsänkäyttöilmoitus on voimassa kolme vuotta, joten tarkastettujen kohteiden hakkuiden ajankohta vaihtelee.

”Tarvittavat uudistamistoimet on lain mukaan tehtävä kolmen vuoden kuluessa hakkuusta. Osalla tarkastetuista alueista ei määräaika siis vielä ole umpeutunut”, kertoo Metsäkeskuksen läntisen alueen rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Ari Nikkola.

Tarkastuksissa uudistamistöiden laatu on arvioitu luokin ”hyvä”, ”huomautettavaa” ja ”virheellinen”.

Metsänviljelyssä hyviksi luokitellaan kohteet, joissa on kasvatuskelpoisia taimia metsänhoitosuositusten mukainen määrä. Luontainen uudistaminen määriteltiin hyväksi, kun hakkuualalle oli riittävästi kelvollisia siemenpuita ja maa muokattu.

Kolme neljästä laadultaan hyvää

Metsänuudistaminen arvioitiin hyvin tehdyksi kolmella neljästä tarkastetusta kohteesta. Suuralueittaisella Itä–länsi- ja pohjoinen–etelä-jaolla uudistamisen laadussa ei ollut sanottavia eroja.

Maakunnittaiset erot sen sijaan olivat melkoisia. Parasta jälkeä on tehty Etelä-Karjalassa, missä yli 90 prosenttia tarkastetuista uudistamisista todettiin hyviksi. Kolmen kärkeen kohosivat myös Etelä-Pohjanmaa ja Uusimaa, joissa neljä viidestä uudistusalasta todettiin laadukkaasti hoidetuksi.

Kehnoimmalta metsänuudistaminen näyttää Keski-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Niissä vain vähän yli puolet tarkastetuista hakkuualoista on uudistettu moitteettomasti.

”Uudistamisen laatua on alentanut muun muassa se, että metsänkäyttöilmoituksen mukainen metsänviljely on osalla kohteista jäänyt tekemättä”, kertoo metsäneuvoja Auno Jylhä Metsäkeskuksen Kaustisten toimipisteestä.

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 22/2018.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.