On helatorstaiviikon perjantai vuonna 2023, mutta metsätien mutkan takana ei odota heila vaan pottiputki. Pottiputkea heiluttaa metsänomistaja Juhani Sihvonen. Ja korkealle heiluttaakin.

”Se on ihan erilainen liike kuin kuusta istuttaessa”, Sihvonen sanoo.

75-millistä putkea on nostettava kunnolla, jotta alta paljastuu muutaman kymmenen sentin mittainen koivun taimi. Lämmin sää on saanut lehdet jo silmulle, vaikka vielä viikko sitten hennot varret olivat pakkasvarastoinnin jäljiltä jäässä.

Tavallista raskaamman putken nostaminen korkealle kerta toisensa jälkeen tuntuu jo olkapään lihaksissa, Sihvonen kertoo. Nyt ei ole kuitenkaan vaihtoehtoja.

Havumetsien riskit

Sihvosen uudistusalalle valittiin koivu. Siihen päädyttiin, koska erilaiset tuhot ovat runnelleet täällä aiemmin kasvaneita mäntyjä ja kuusia.

Ollaan Etelä-Savossa, parinkymmenen kilometrin päässä Juvan kirkonkylältä. Järvi-Suomen sydämessä metsät ovat kasvaneet kohisten ja kantorahatulot olleet maan suurimpia. Vuonna 2022 metsät tuottivat Etelä-Savossa kantorahatuloja liki 300 miljoonaa euroa, toiseksi eniten koko maassa.

Rehevillä rannoilla on kasvanut kaskitalouden jäljiltä jonkin verran koivikoita, mutta metsät ovat selvästi havupuuvaltaisia.

Tulevaisuudessa se voi olla ongelma. Tällä uudistusalalla oli joitakin kuusentähtikirjaajaan viittaavia kuivia latvoja, mutta huomattavasti viheliäisempi vaiva oli juurikääpä.

Hakkuu aikaistui tuhojen vuoksi

Aluksi Sihvonen ei uskonut, että tuhoja olisi kovin paljoa. Kuusikko oli istutettu vuonna 1963, joten se oli hakkuun koittaessa juuri ja juuri saavuttanut kuudenkymmenen vuoden iän. Mutta jo ajouraa hakattaessa asia valkeni – juurikääpä oli alkanut tehdä työtään.

”Kyllähän se vähän aikaiselta hakkuulta tuntui, mutta tuli siitä silti hyvää sorvia”, Sihvonen sanoo.

”Kun lumppasi lahon ensin tyveltä pois”, lisää Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon metsäasiantuntija Ville Oinonen.

Oinonen on tullut katsomaan, miten istutustyö etenee. Miehet ovat yhtä mieltä siitä, että ajoissa tehty hakkuu pelasti suuren osan puista ja kertymä oli lopulta hyvä.

Metsäasiantuntija kuitenkin muistuttaa, että juurikääpä etenee joka vuosi senttikaupalla. Siksi muutamankin vuoden epäröinti uudistamispäätöksen suhteen voi tuottaa merkittävää tappiota.

Kuusenjuurikääpää kutsutaan myös maannousemaksi, koska sen aiheuttama tyvilaho näkyy usein rungon alaosan pullistumisena. Männynjuurikääpä taas aiheuttaa tyvitervastautia. Sitäkin täältä löytyi.

Juurikäävän ikävin puoli on, että sitä on todella hankala hävittää. Siksi uuden puulajin valinta oli selvä, ja koivut tilattiin ajoissa. Tähän pellon reunaan valittiin isot koivun taimet ja kauemmas metsään, missä juurikääpää ei ollut, otettiin pieniä.

Sekä pienet että isot taimet ovat yksivuotiaita. Kokoero selittyy paakun koolla: isopaakkuiset ovat ehtineet kasvaa pidemmiksi.

Koivu vähentää juurikääpää

Koivikot kestävät yleensä hyvin juurikääpää, mutta täysin varma parannuskeino sekään ei ole.

”Ei se sieni maasta häviä. Ärhäkkä tyvilaho voi tappaa koivunkin”, metsänhoitoyhdistyksen Oinonen sanoo. Hän kuitenkin lisää, että jos koivun kasvatus onnistuu yhden kiertoajan, juurikääpä vähenee.

Moni metsänomistaja välttää koivua hirvien pelossa, mutta metsänomistaja Sihvosta eivät sorkkaeläimet huoleta.

”Tämä ei ole talvilaidunaluetta”, hän toteaa.

Hirvituhoja hänkin on silti kokenut. Hiukan kauempana Sihvonen teki pienen koeraivauksen, puolisen hehtaaria, juuri hirvituhojen vuoksi. Joka ikinen taimi raivausalueelta oli katkaistu talven aikana.

”Siinä sovittiin, että tehdään raivaus vasta kun taimikko on yli viisimetrinen.”

Tavoitteena sekametsä

Viime vuosina koivun taimien kysyntä on lisääntynyt. Oinosen mukaan hänen alueellaan kaikille halukkaille riitti koivuja, mutta ylimääräisiä ei jäänyt.

Puulajinvalinnassa ammattilaisen näkemys painaa.

”Olen minä sitä koivua yrittänyt tälle alueelle hivuttaa”, Oinonen myöntää.

Ainakin Juvan eteläosissa siis pyritään noudattamaan uusimpia metsänhoidon oppeja. Mutta vaikka koivua istutetaan, tavoitteena on sekametsä.

Sihvonen on luottavainen sen suhteen, että joku puulaji paikalla kyllä menestyy.

”Tuonne niemeen istutin vuonna 2016 kuusia. Nyt siellä kasvaa kuusia, mäntyjä ja koivuja. Jätin ensimmäisessä raivauksessa kaikkia.”

”Mutta mitään ei tule, jos ei mitään laita”, huomauttaa taas Oinonen.

”Niin, koivulla voi sitä ohjata”, Sihvonen arvioi.

Vaikka nyt siis istutetaan koivuja, ajatus on, että taimikkoon tulee myös mäntyjä, ehkä kuusiakin. Tuhon tullessa se ei välttämättä veisi kaikkia puulajeja.

”Sitähän ei tiedä, mikä puukaupan tilanne on, kun nämä koivut ovat hakkuussa”, Oinonen sanoo.

Siksikin sekametsä kannattaa. Vuosikymmenien päähän on mahdotonta ennustaa, mille puulle on eniten kysyntää.

Koivun kysyntä nousussa

Juuri nyt kotimainen koivu on nosteessa. Suomen metsäteollisuus ehti varsin pitkään hankkia edullista koivuraaka-ainetta Venäjältä. Kuten hyvin tiedetään, tuonti loppui kuin seinään vuonna 2022.

Viime kesänä koivutukille ennustettiin jopa viidenneksen hinnannousua. Myös kuidun kysynnän ja hinnan arvioitiin pysyvän hyvänä, vaikka metsäteollisuuden suhdanne muuten näytti jo selvästi kääntyvän laskuun.

Ennen kuin täällä Juvalla hakataan vaneritukkia on vielä paljon töitä. Urakka on vasta alussa.

Tavallisesti Juhani Sihvonen saapuu istutustyömaalle kahdeksalta. Tänä aamuna matkaan tuli mutka, koska appiukon traktori tarvitsi uuden akun, joten pottiputken varteen Sihvonen ehti vasta yhdeksältä.

Taimet saapuivat edellisenä viikonloppuna. Keskiviikkoon mennessä ne olivat sulaneet, joten sen jälkeen Sihvonen on rahdannut metsään 60 litraa vettä taimien kastelua varten.

Isoja taimia on 1 900 kappaletta, pieniä 1 800. Sihvosen kaksikymppiset pojat ovat tulossa mukaan istutustyöhön myöhemmin.

Uusi urakka käyntiin

Liki vuotta myöhemmin eli maaliskuussa 2024 istutusurakka on ollut jo pitkään valmis, mutta uusi on pian alkamassa. Viereiselle kuviolle istutetaan edelleen koivua.

”Kävin syksyllä tarkistamassa taimikon. Muutamia koivuja oli kuivunut. Täytyy harkita, täydennetäänkö taimikkoa samalla, kun viereinen kuvio istutetaan. Toisaalta luonnontaimiakin oli tullut hyvin”, Sihvonen kertoo nyt puhelimessa.

• Lisää aiheesta: Koivun suosio kasvaa

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.