Metsälehti pyysi Suomen metsäkeskukselta puunkorjaajittain ositetut tulokset vuosittain tehtävistä korjuujäljen seurannoista. Riittävän otannan saamiseksi mittauksista koostettiin yhteenveto viideltä viime vuodelta.

Vertailun perustana ovat lähes 600 leimikolla mitattu korjuujäljen laatu. Sekä metsänhoitoyhdistyksiltä että isoilta metsäyhtiöiltä mitattiin 80–150 korjuukohdetta.

Metsäkeskus arvioi kasvatushakkuiden korjuujälkeä kolmiportaisella asteikolla: hyvä, huomautettavaa ja virheellinen.

Korjuujäljen laadusta paljastui melkoisia eroja. Yksityismetsissä puuta korjaavista organisaatioista parhaiten harvennuskorjuusta suoriutui UPM – kaksi kolmesta kohteesta katsottiin hyväksi – sille hävisi niukasti Metsä Group. Stora Enson, metsänhoitoyhdistysten ja muiden yritysten – itsenäisten sahojen – korjaamilla kohteilla hyväksi luokitellun korjuun osuus jäi kymmenkunta prosenttiyksikköä alemmas.

Virheelliseksi luokiteltujen korjuutyömaiden osuus oli kaikilla vähäinen, tosin metsänhoitoyhdistysten korjuussa virheelliseksi todettiin hieman runsaammin työmaita.

Yksityisten metsänomistajien korjaamia harvennuskohteita Metsäkeskuksen otantaan sattui 29. Otos on siis suhteellisen pieni, mutta tulos johdonmukainen. Kolme neljästä kohteesta todettiin hyvin korjatuiksi eikä yhtään virheelliseksi luokiteltavaa työmaata löytynyt metsänomistajien jäljiltä. Hankintahakkaajat tekevät siis omissa metsissään parasta jälkeä.

Puolet hyviä

Otannalla valituilla leimikoilla tarkastellaan harvennusvoimakkuutta ja puulajivalintaa, puusto- ja maastovaurioita sekä ajouraväliä ja -leveyttä. Metsäkeskus julkaisee tulokset vuosittaisina yhteenvetoina.

Viiden viime vuoden aikana mitatuista yhteensä 587 korjuukohteista hyviksi luokiteltiin 315. Korjuujälki on siis ollut hyvää keskimäärin 54 prosentilla kohteista.

Arvosanan hyvä korjuukohde saa, jos harvennuksen jälkeisen puuston pohjapinta-ala on metsänhoitosuosituksissa määritellyn harvennusmallin mukainen, ajouraväli 19 metriä ja ajourien leveys alle 4,6 metriä. Enintään viisi prosenttia puista saa olla vaurioituneita eikä syvyydeltään yli kymmenen sentin ajourapainumien osuus saa nousta yli viiden prosentin.

Jos yksikin havainnoitavista tekijöistä on alle hyvän rajan, leimikko menee luokkaan huomautettavaa. Virheelliseksi korjuu katsotaan, jos puusto on harvennettu lakirajaa harvemmaksi, yli 15 prosenttia puustosta on kolhittu tai ja ajourapainaumien osuus kohoaa yli 20 prosentin.

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehti Makasiinissa 2/2018.

• Lue lisää: Kasvatushakkuiden korjuujälki parani viime vuonna

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.