”Tilanne on erittäin epäselvä”, kommentoi Metsäteollisuus ry:n Venäjän-asiantuntija Timo Tolonen Venäjän hyökkäyksen vaikutuksia Suomen metsäteollisuuteen.
”Spekulointi pakotteiden ja vastapakotteiden vaikutuksista on ennenaikaista.”
Kuitupuun ja hakkeen tuonti Venäjältä Suomeen on vajaa kymmenen miljoonaa kuutiometriä, josta osa menee energiaksi. Toissa vuonna metsäteollisuuden puunkäyttö kotimaassa oli 67 miljoonaa kuutiometriä, ja venäläisen puun osuus 12 prosenttia.
”Metsäteollisuudessa vientirajoitteiden uhka on tiedostettu jo ennen tilanteen kärjistymistä, joten varautumissuunnitelmia on laadittu.”
Arvolla mitattuna Suomen metsäteollisuuden viennistä neljä prosenttia suuntautui Venäjälle vuonna 2020.
Venäjällä on suomalaisomisteista metsäteollisuutta. Metsä Fibrellä on iso saha Syvärillä, Stora Ensolla kaksi pienempää sahaa ja kolme aaltopahvitehdasta, UPM:llä vaneritehdas sekä tarrapaperin jakeluyksiköitä.
Sahamaailmasta yhä vaikeammin ennustettava
Jos Venäjän hyökkäystä Ukrainaan katsoo sahatavaran näkökulmasta, niin mukana on maailman kymmenestä suurimmasta sahatavaraviejästä kolme.
Venäjä on suurin havusahatavaran viejä ja kolmanneksi suurin tuottaja, tosin suurin osa viennistä suuntautuu Kiinaan. Valko-Venäjä ja Ukraina eivät ole tuottajina suuria, mutta viejämaina ovat muutamassa vuodessa ja kaikessa hiljaisuudessa nousseet kymmenen suurimman joukkoon, sijoille seitsemän ja kymmenen.
Kun sota vaikeuttaa tuotantoa ja sulkee Mustanmeren vientisatamat, se tekee myös vientimarkkinoilla tilaa, jonka jotkut muut täyttävät. Tilaa vapautuu vielä enemmän, jos pakotteet lopettavat Venäjän sahatavaraviennin länteen.
Runsaasti viemätöntä sahatavaraa ja romahtanut ruplan kurssi on yhdistelmä, josta Kiina ottaa kaiken hyödyn. Suomalaissahoille muutenkin supistunut Kiinan-markkina saattaa sulkeutua kokonaan laskevien hintojen ja kohoavien rahtikustannusten vuoksi.
Missään tapauksessa sahatavara ei ole niin iso asia, että pakotteita laadittaisiin sahatavara mielessä. Venäjä on jo omalla päätöksellään lopettanut havutukin sekä tuoreen ja järeän sahatavaran viennin.
Enemmän sodan vaikutuksista voi lukea 4.3. ilmestyvässä Metsälehdessä
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.