Vaikka uitto on kuljetusmuotona enää vain marginaalinen, uittomäärät ovat yllättäen lähteneet kasvuun.

”Tänä vuonna uitetaan 350 000–400 000 kuutiometriä, mikä on viidenneksen enemmän kuin parina edellisvuotena”, uittopäällikkö Esa Korhonen kertoo.

Korhonen on päätoimeltaan UPM Metsän logistiikkapäällikkö ja oheistyönä kahden jäljellä olevan uittajan, Järvi-Suomen uittoyhdistyksen ja Perkaus Oy:n, uittopäällikkö.

Varkauden ja Joensuun yläpuolisella alueella uitto-oikeus on Järvi-Suomen uittoyhdistyksellä, jonka osakkaita ovat UPM, Stora Enso, Metsä Group ja Metsähallitus. Alapuolisella, niin sanotulla tasavesi-Saimaalla uiton hoitaa Perkaus Oy, jonka kolme metsäyhtiötä omistavat tasaosuuksin.

Uitto on myös varastointia

Korhosen mukaan uittomäärien kasvun takana on ainakin kolme tekijää. Toimintaa on tehostettu siirtymällä yrittäjävetoiseen malliin ja noususuhdanne lisää kuljetustarvetta ylipäätään. Kolmanneksi hän painottaa, että uitto ei ole vain kuljetus- vaan myös varastointimuoto.

”Kun talvien korjuuolot ovat arvaamattomia, paine tehdasvarastojen suurentamiseen kasvaa. Tehdaskentällä tila tulee äkkiä vastaan, mutta vesivarastossa tilaa riittää.”

Käytännössä se tarkoittaa, että näihin aikoihin matkaan lähtevät niput saattavat kellua tehtaan lähellä keskitalveen saakka.

UPM yksin vesillä

UPM on ainoa metsäyhtiö, joka vielä uittaa. Vaikka UPM on ottanut uitossa vetovastuun, se ei tarkoita vesien herruutta vaan sitä, että uittoyhdistyksellä on tällä hetkellä vain yksi asiakas.

Metsä Group lopetti kaksi vuotta sitten, tuotantojohtaja Hannu Alarautalahden mukaan monesta syystä. Uittomäärät olivat supistuneet ja kuljetustarpeet ovat ympärivuotisia. Äänekoskelle puuta ei uiteta. Läpeensä vettynyt kuori ei myöskään ollut kaikista helpoiten myytävää.

”Ei ole poissuljettua, emmekö voisi vielä uittaa, mutta tällä hetkellä se ei ole suunnitelmissa. Olemme kuitenkin talkoissa mukana, ja kannamme osamme hallintokuluista.”

Uiton aloittaminen uudestaan olisi Alarautalahden mukaan helppoa, tarvitsisi vain neuvotella määrä- ja hintasopimukset uittoterminaaleja ja hinausta hoitavien yrittäjien kanssa.

Hidas nopeus, nopea matka

Uitto on supistunut nippuhinaukseksi Pohjois-Savosta ja Pohjois-Karjalasta eteläiselle Saimaalle. Ylimmät veteenlaittopaikat ovat Maaningalla ja Nurmeksessa. Määränpäitä on kaksi: havukuitua sellutehtaalle Lappeenrantaan ja sorvikuusta vaneritehtaalle Ristiinaan.

Lautta tekee matkaa kaksi kilometriä tunnissa yötä päivää ja on perillä viidessä päivässä. Työvuorot ovat kuusi tuntia töitä ja kuusi tuntia vapaata.

Korhonen kehuu uittoa erittäin nopeaksi kuljetusmuodoksi.

”Mitenkään muuten 20 000 kuutiometriä eli 400 rekkakuormaa ei siirry samaa matkaa yhtä nopeasti.”

Mukava mielikuva, kahtalainen todellisuus

Reino Nurmen Uittopojat Oy on nykyään ainut hinausyritys. Nurmi kertoo, että tänä vuonna uitto käynnistyi hitaammin, koska talvella puuhuollossa oli pulmia ja uitettavaksi tarkoitettua puuta oli ajettu kiireen vilkkaa kumipyörillä tehtaille.

”Terminaalivarastot olivat pienet ja isommat hinaukset alkoivat vasta kun tämän kesän korjuupuuta saatiin terminaaleihin.”

Ensiharvennusten tuore mäntykuitu kelluu huonosti, mutta kelluvuutta parantaa, jos nippuun laitetaan sekaan tyvilahoa kuusta ns. korkkipuuksi.

Uittoon liittyy mukavia mielikuvia. Nurmen mukaan niille on katetta kun on tyyni kesäyö ja hyvä kuorma.

”Mutta huonolla kuormalla loka-marraskuun pimeydessä ja räntäsateessa kuuden tunnin työvuoro tuntuu pitkältä.”

Huono kuorma tarkoittaa, että aaltojen voimaa pitää seurata ja tarvittaessa nippuja kiristetään. Sitä varten on kaksi apualusta, jotka myös apuohjaavat kilometrin pituista lauttaa salmipaikoissa ja siltojen alituksissa.

Julkaistu Metsälehdessä 12/2018

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.