Metsien lannoittamiseen tarkoitettujen typpilannoitteiden hinta on yli kaksinkertaistunut vuodessa. Niinpä lannoituksia yksityismetsiin järjestävät metsänhoitoyhdistykset ja muutkin toimijat ovat niin sanotusti vetämässä liinat kiinni.

”On meillä lannoituksia ensi kaudelle sovittuna, mutta niitä lykätään, elleivät lannoitteiden hinnat laske merkittävästi nykyisestä”, sanoo Metsänhoitoyhdistys Siikalatvan johtaja Kari Salo.

Uusia kasvatuslannoitushankkeita ei edes yritetä kaupitella.

”Tuhka ei ole kallistunut, joten markkinoimme tuhkalannoituksia metsänomistajille”, kertoo asiakkuuspäällikkö Vesa Väänänen Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savosta.

”Euro metsään, kaksi takaisin”

Metsänlannoituksia järjestävän Forest Vitalin toimitusjohtaja Petri Jykylä ennakoi, että typpilannoitteiden levitys metsiin vähenee ensi vuonna merkittävästi.

Kannattamatonta lannoitus ei nykyiselläkään hintatasolla olisi.

”Tähän asti metsänlannoitukseen sijoitetulle rahalle on saanut jopa 12 prosentin tuoton. Tämänhetkisin hinnoin lannoituspanos tuottaisi 6–7 prosenttia. Eli jos ennen kehuttiin, että euro metsään, kolme takaisin, niin nyt voisi luvata kaksi euroa takaisin”, Jykylä toteaa.

Hän uskoo, että metsien kasvatuslannoitusten määrä jatkaa nousuaan, kunhan lannoitteiden hinta kääntyy laskuun tai edes vakautuu.

”Lannoituksia ei pidä unohtaa, mutta tällä hinnalla lannoitukseen ei kannattane sitoutua.”

Jykylän mukaan tuhkalannoituksia ei voida lisätä niin paljon, että lannoitusmäärät pysyisivät ennallaan.

”Käyttökelpoista tuhkaa ei ole saatavilla sellaisia määriä. Meillä ei myöskään ole niin paljon tuhkan rakeistuskapasiteettia, että lentolevityksiä voitaisiin merkittävästi lisätä. Maalevityksiä rajoittavat leudot talvet, jolloin lannoitetta levittävillä metsäkoneilla ei voida liikkua suometsissä.”

Lantmännen Agron myyntijohtaja Juho Urkko muistuttaa, että varsinkaan liuoksina myytäviäen boorilannoitteiden hinnat eivät ole kohonneet samalla tapaa kuin typpeä sisältävien lannoitteiden.

”Ensi vuonna kannattanee panostaa terveyslannoituksiin ja palata kasvatuslannoituksiin, kun typpilannoitteet halpenevat.”

Hallitusohjelma velvoittaa Metsähallitusta

Kaikkiaan metsiä lannoitettiin viime vuonna noin 75 000 hehtaaria, josta kaksi kolmasosaa typpilannoiteita.

Suurin lannoittaja on Metsähallitus, joka levittää lannoitteita valtion metsiin noin 30 000 hehtaarille vuosittain – tästä kaksi kolmasosaa kemiallisin lannoittein.

Metsänhoitojohtaja Heikki Savolainen ennakoi, että Metsähallitus jatkaa valtion metsien kasvatuslannoituksia kohonneista lannoitteiden hinnoista huolimatta.

Päätös tehdään keväällä, kun Metsähallitus saa tarjoukset eri lannoitteiden toimijoilta.

”Nykyinen hallitusohjelma edellyttää meiltä lannoituksia hiilensidonnan tehostamiseksi. Lisäksi meillä on lannoitteiden levittäjien kanssa monivuotisia yrittäjäsopimuksia, joita haluamme kunnioittaa.”

Savolaisen mukaan tuhkalannoitusten määrää voidaan jossain määrin lisätä, mutta valtion mailla ei ole kovin suurta määrää sopivia kohteita reservissä.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.