•”Ei vieläkään tuulivoimaa”, lauloi Ultra Bra -yhtye vuonna 1999.
Se kuvaa tilannetta 25 vuotta sitten. Silloin tuulivoima oli lähinnä hiipuvalla iltanuotiolla kitaraa soittelevien hippien haaveilua. Nyt se on Suomen raskasta energiainfrastruktuuria – ja jatkossa siitä ennustetaan järeää lisää vihertyvälle vientiteollisuudelle.
Maisemaan tunkeviin tuulivoimaloihin hermostuneille voi siis olla luvassa entistä huonompia uutisia. Myllyjä on tulossa lisää ja paljon.
Suomen Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtajan Anni Mikkosen mukaan meillä on valmista tuulivoimakapasiteettia reilun 7 000 megawatin verran. Olkiluodon kolmosyksikön teho on 1 600 megawattia.
Tällä hetkellä tuulivoimakapasiteettia rakennetaan 1 000–1 500 megawatin vuositahdilla. Tempon ennustetaan kiihtyvän.
Kunnat haluavat tuulivoimaa
Kaikkiaan Suomessa käytettiin viime vuonna 80 terawattituntia sähköä. Siitä 14 terawattituntia tuotettiin tuulella, ja Suomi ylsi lähes omavaraiseksi sähköntuotannossa.
Omavaraisuuden saavuttaminen ei kuitenkaan hidasta tuulivoiman kasvuodotuksia.
”Laskennallisesti olisi mahdollista tuottaa kaikki Suomessa käytettävä sähkö tuulivoimalla”, Mikkonen toteaa.
Niin tuskin tapahtuu, mutta tuulisähkölle riittää ottajia. Liikenne sähköistyy ja kaukolämpöä tuotetaan yhä enemmän lämpöpumpuilla, jotka käyttävät sähköä. Lisäksi Eurooppa tarvitsee entistä enemmän päästötöntä energiaa. Suomen tuulisähköllä voidaan valmistaa vetyä, jota voitaisiin viedä putkia pitkin Eurooppaan.
Mikkonen uskoo, ettei yleinen mielipide rajoita tuulivoiman lisärakentamista.
”Kävin äskettäin Pohjois-Pohjanmaalla, jossa on eniten tuulivoimaloita Suomessa. Kaikkien kuntien edustajat haluaisivat voimaloita lisää alueelleen maakuntakaavaan.”
Lisää rahaa metsänomistajille
Mikkonen ennustaa, että vuonna 2050 Suomessa voitaisiin tuottaa sata terawattituntia maatuulivoimaa. Lisäksi merelle rakennettavissa voimaloissa tuotettaisiin toiset sata terawattituntia.
Yhteensä se olisi kaksi ja puoli kertaa sähkön nykyinen vuosikulutus ja lähes 15 kertaa tuulivoiman nykyinen tuotanto.
Ennusteen toteutuminen tarkoittaisi, että meillä olisi 1 600:n maalla sijaitsevan tuulivoimalan sijaan 4 000–5 000 maalla sijaitsevaa tuulivoimalaa.
Metsänomistajille luvassa voi olla rutkasti lisää rahaa. Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kalan johtajan Maunu Kilpivaaran mukaan voimalakohtaiset vuosivuokrat ovat vakiintuneet 50 000–70 000 euroon vuodessa.
”Nykyään voimalakiinteistölle menee vuokrasta 10–20 prosenttia ja ympäröivälle tuulenottoalueelle loput 80–90 prosenttia.”
60 000 euron vuosivuokralla myllytontin vuokraaja saa 9 000 euroa vuodessa. Ympäröivän 150 hehtaarin tuulenottoalueen omistajille maksetaan 340 euroa hehtaarilta. Sekin ylittää parhaiden metsämaiden puuntuoton arvon.
Tällaisella vuokratasolla vuodelle 2050 ennustetussa tilanteessa tuulivoima tuottaisi 300 miljoonan euron vuotuiset vuokratulot. Viime vuonna metsänomistajat saivat kantorahatuloja kolme miljardia euroa.
Lisää arvoa metsämaille
Tuulivoiman tuottamat vuokratulot korottavat myös metsämaiden käypää hintaa. Tähän asti tuulivoimatulojen arvottaminen on ollut hankalaa hankkeiden epävarmuuksien vuoksi.
Kauppatieteiden maisteri ja viime vuonna metsätalousinsinööriksi valmistunut Rami Mattila selvitti opinnäytetyössään, miten tuulivoimaloiden vuokratulot huomioidaan, kun metsän käypää arvoa lasketaan summa-arvomenetelmällä.
Mattilan opinnäytetyö, Metsätilojen arvonmääritys tuulivoima-alueilla, löytyy osoitteesta theseus.fi. Opinnäytetyö julkaistiin vuonna 2023.
”Ratkaisevaa on hankkeen todennäköisyys. Se pitää ottaa huomioon määriteltäessä tulevien tuulivoimavuokrien nykyarvon laskennassa käytettäviä diskonttokorkoja.”
Mattila arvioi hankkeiden toteutumistodennäköisyyttä muun muassa kaavaviranomaisille suunnatulla kyselytutkimuksella. Tämän perusteella hän määritti, millaisia diskonttausprosentteja eri vaiheen tuulivoimahankkeissa tulisi käyttää, kun arvioidaan tulevaisuudessa mahdollisesti saatavia tuloja.
Varmimmalla pohjalla hinnoittelu on, kun mylly on jo toiminnassa. Silloin tulot voidaan diskontata nykyhetkeen suunnilleen samansuuruisilla koroilla kuin puumyyntitulot. Tuotantoon ja sähkön hintaan sidotut vuokraperusteet lisäävät epävarmuutta.
Toisessa ääripäässä ovat hankkeet, joista on tehty vasta vuokrasopimus. Niiden toteutuminen on epävarmaa, ja toteutuvatkin hankkeet tapaavat supistua kaavoitusvaiheen aikana.
”Heti vuokrasopimuksen tekemisen jälkeen ei kannata lähteä Mersu-kaupoille”, Mattila havainnollistaa.
Paljon taustatekijöitä
Mattilan mukaan tuulivoimahankkeiden tuotot ovat alkuvaiheessa spekulatiivisia, joten niiden toteutumistodennäköisyyden arvioinnin lisäksi diskonttaamisessa on käytettävä korkeita 10–13 prosentin korkokantoja, jolloin epävarmojen tulojen nykyarvo jää vähäiseksi.
”Vasta investointipäätös kasvattaa lopullisesti hankkeen todennäköisyyttä, ja vuokratuloille voi laskea korkeamman nykyarvon.”
Mattilan laskelmien mukaan kymmenen hehtaarin esimerkkitilalla juuri toimintansa aloittanut tuulivoimala kaksinkertaistaa metsän käyvän arvon. Pelkkä vuokrasopimus tuulivoima-alueesta nostaa tilan laskennallista arvoa tyypillisesti vain viidellä prosentilla.
Tuulivoimahankkeiden toteutumisen todennäköisyyteen vaikuttavat kuntapolitiikan lisäksi sähkön vientiyhteydet, liikenteen sähköistyminen sekä vetylaitosten ja vihreän teräs- ja lannoiteteollisuuden investoinnit.
Tuulivoimaloiden vuokrat muuttumassa pääomatuloksi
Hallituksen esitysluonnos ei kaikilta osin tyydytä MTK:ta.
Maan, esimerkiksi tuulivoimatonttien, vuokraamisesta saatujen tulojen verotusta ollaan uudistamassa. Esitysluonnos muuttaisi maan vuokraamisesta saadut tulot pääomatuloiksi, kuten on toivottu.
MTK:n veroasioista vastaava johtaja Timo Sipilä ei silti ole tyytyväinen luonnokseen. Hänen mukaansa se voi vaarantaa maatilojen sukupolvenvaihdokset.
”Esitysluonnoksen mukaan verovuoden aikana vuokrattuja maatilan osia ei luettaisi maatalouden nettovarallisuuteen. Vaarana olisi, ettei vuokrattuja omaisuuseriä voitaisi luovuttaa verovapaasti tilan jatkajalle. Se olisi omiaan hidastamaan ja estämään maatilojen sukupolvenvaihdoksia.”
Sipilän mukaan luonnokseen pitäisi lisätä säännös, jonka mukaan maatalouden nettovarallisuuden määrittelyperusteiden muutos ei estä tuloverolain 48. pykälän mukaista luovutusvoiton verovapautta eikä perintö- ja lahjaverolain 55. ja 56. pykälän mukaisia sukupolvenvaihdoshuojennuksia.
Nykyisin maan vuokraamisesta saatavat tulot luetaan maataloustuloksi, joka jaetaan tilan nettovarallisuuden mukaan ansio- ja pääomatuloon. Metsätiloilla ei ole nettovarallisuutta, joten vuokratulot verotetaan ansiotuloina, mikä ei palkansaajille useinkaan ole edullista.
Uusi laki vauhdittaa tuulivoimaa Saksassa
Saksassa tuulivoimarakentaminen on muutaman laihan vuoden jälkeen kiihtymässä, ja kilpa rakentamiseen soveltuvan maan vuokraamisesta kiristyy.
Lisävauhtia rakentamiseen toi viime vuonna voimaan astunut tuuli maalla -laki (Wind-an-Land-Gesetz), jolla tavoitellaan kahta prosenttia Saksan maa-alasta tuulivoimaloiden käyttöön vuoteen 2032 mennessä. Kaksi prosenttia Saksan maapinta-alasta on 715 000 hehtaaria.
Tuulivoimayhtiöiden katseet suuntautuvat aiempaa tiukemmin metsiin, sillä rakentamisen ehtoja höllennetään muun muassa sallimalla voimaloiden rakentaminen maisemansuojelualueille.
Viime vuoden lopussa Saksassa oli 28 677 maatuulivoimalaa, ja ne tuottivat sähköä 140 terawattituntia. Määrä on kymmenkertainen Suomeen verrattuna. Suomessa oli viime vuonna 1 601 tuulivoimalaa. Pinta-alaltaan Saksa on vain kuusi prosenttia Suomea suurempi.
Ennen tuuli maalla– lain säätämistä tuulivoiman rakentaminen oli Saksan hallituksen mukaan mahdollista noin 0,8 prosentilla maapinta-alasta.
Jopa 200 000 euron vuositulot
”Uusista tuulivoimaloista tarjotaan metsänomistajille yleisesti 100 000 euron vuosivuokraa. Summat ovat jopa moninkertaisia verrattuna vuokriin, joita maksetaan jo toiminnassa olevista tuulivoimaloista”, kertoo metsäasiantuntija Stephan Schweiger Baden-Württenbergin osavaltiossa toimivasta Forstamt Emmendingenistä.
Seitsemän megawatin voimaloista, joiden napakorkeus on yli 160 metriä, maksetaan Deutscher Waldbesitzer (Saksalainen metsänomistaja) -lehden mukaan 80 000–200 000 euron vuosivuokria. Vuokran suuruuteen vaikuttavat muun muassa tuuliolosuhteet.
Tuulivoimaloille sopivista alueista kilpailevat monet samat yhtiöt, jotka rakentavat tuulivoimaa Suomeenkin. Esimerkiksi Prokon ja Abo Wind ovat tuttuja nimiä myös Suomessa.
Saksassa tuulivoimayhtiöt ovat kiinnostuneita erityisesti kirjanpainajien ja myrskyjen tuhoamista metsäalueista. Myös metsänomistajalle tuulivoima voi olla helppo ratkaisu tuhoutuneen metsän osalta. Ajatus tuhoutuneiden metsien viljelystä on usein vieras. Kaikilla metsänomistajilla ei myöskään ole rahaa metsänviljelyyn, sillä tuhopuusta saadut tulot ovat saattaneet kulua puunkorjuuseen.
Saksan tavoitteena on, että maan sähköstä 80 prosenttia tuotetaan vuonna 2030 uusiutuvalla energialla. Maa aikoo olla hiilineutraali vuoteen 2045 mennessä.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Monipuolinen opinnäytetyö oli asiasta, katsoin pääpiirteissän läpi: metsätilan myyjäpuolen näkökulmaa jäin hieman asiaan kaipaamaan metsäkiinteistönvälittäjänä.
Olennaista on vastauksia tulkittaessa huomioida se mitä on kysytty ja keneltä sekä tunnistaa vastauksiin vaikuttavat intressit.
Helppo on ymmärtää, että metsätilamarkkinoilla – nyt tosin hieman vähemmän aktiivisesti – metsätiloja ostavat metsäsijoitusrahastot eivät halua kertoa maksavansa juuri mitään tuulivoimapotentiaalista ja kehitysvaiheen alkuvaiheessa olevista vuokrasopimuksista.
Ja yhtä helppo on ymmärtää, että mikäli metsäsijoitusrahasto on myymässä metsäkiinteistöjä, joilla on eri vaiheessa olevia oleviin tuulivoimahankkeisiin liittyviä vuokrasomuksia niin kyllä näille vuokrasopimuksille tulee hyvä hinta saada.
Nostaisin metsätilan markkinahinnan määrityksessä ja tuulivoimavuokrasopimustenkin markkinahinnan määrityksessä tärkeään asemaan toimivan metsätilamarkkinan, jossa saadaan yksityiskohtaisten myyntitietojen pohjalta selvitettyä mikä metsätilan markkinahinta on. Toimiva metsätila-markkina osaa hinnoitella tuulivoimasopimuksenkin ja ellei markkinahinta ole myyjän mielestä riittävä niin silloin ei kauppa käy, mikä sekin on oikea lopputelema markkinoilta.
Onnittelen opinnäytetyön tekijää! Se osoittaa aiheen moninaisuuden ja eri näkökulmista tarkastelemisen tarpeen.
Eri tavoilla tuotettua energiaa tarvitaan. Suomen tulee olla 110 prosenttisesti omavarainen. Energiaa on syytä tuottaa eri menetelmin. Haluaisin myös palauttaa vesivoimankin pieniin koskiinkin paikallisen huoltovarmuuden turvaamiseksi kautta maan. Nykyään kalojen reitit on jo osattu sovittaa luonnon ehdoilla pienvesivoimaloiden rinnalle.
Oudoksun, että tuulivoimayhtiöt ovat ulkomaisten omistamia. Sitä pidän taloudellisenakin riskinä eri tavoin. Itse mieluummin tähtikirkkaina iltoina katselen tähtitaivasta kuin tuulimyllyjen valovälkettä. En silti vastusta tuulivoimaa, mutta kohtuus kaikessa ja vapaaehtoisuuteen sekä kunnon korvauksiin perustuen.