Tuulivoiman tuottajat ovat tosimielellä ryntäämässä pohjoiseen. Lapin liiton suunnittelujohtajan Paula Qvickin mukaan jo rakennettuja sekä rakenteilla ja suunnitteluvaiheessa olevia tuulivoimaloita on Lapissa noin 700. Tällä hetkellä niiden teho lähentelee Olkiluodon kolmosreaktoria.

Vireillä on monin verroin lisää hankkeita. Lapin tuulivoimaselvityksen (2022) mukaan Lappiin voitaisiin rakentaa 2 000 voimalaa, jolloin sähköntuotanto kohoaisi jopa 50 terawattituntiin vuodessa. Vuonna 2021 Suomessa tuotettiin 70 terawattituntia sähköä.

Tällöin Lapin kunnille olisi luvassa noin 760 miljoonan euron kiinteistöverotuotto myllyjen 30-vuotisena toiminta-aikana. Lisäksi yhden myllyn tonttivuokra vastaa hyvätuloisen ihmisen vuosiansiota, joten tuloverojakin olisi isosti luvassa.

Metsänomistaja Simo Rousu on mukana ryhmässä, joka neuvotteli sopimuksen ranskalainen Neoen-yhtiö kanssa. Yhtiö valmistelee 700–800 megawatin tuulipuistoa Ylitornion Mustavaaraan

”Meillä on valtakirja lähes puolelta alueen metsänomistajista. Sopimus on saatu neuvoteltua yhtiön kanssa sellaisiksi, että suosittelemme sopimuksen hyväksymistä. Vuokrien lisäksi yhtiölle määriteltiin sopimuksessa myös myllyjen purkuvakuus”, Rousu sanoo.

Kunnon korvaus maanomistajille

Pohjois-Pohjanmaalla Metsänhoitoyhdistys Pyhä Kalan johtaja Maunu Kilpivaara on edustanut maanomistajia useissa tuulihankkeissa.

”Parhaat vuokrat on saatu, kun maanomistajat neuvottelevat yhdessä. Paikoin useilta yhtiöiltä on pyydetty tarjouksia samoista tuulipuistoalueista.”

Hänen mukaansa voimalakohtainen vuokra kohoaa 40 000–60 000 euroon. Lisää voidaan maksaa voimalan liikevaihdon perusteella. Vuokranmaksu alkaa, kun voimalat käynnistyvät. Sitä ennen maanomistajat voivat saada esimerkiksi allekirjoituspalkkion.

Vuokra jaetaan voimalan sijaintikiinteistöille ja alueen muille kiinteistöille. Jakosuhteet vaihtelevat. Suomen Tuulivoimayhdistys suosittaa jakosuhteeksi 30/70.

Tällöin esimerkiksi 50 000 euron vuokrasta voimalatontin omistaja saa 15 000 euroa vuodessa ja ympärysalueen maanomistajat yhteensä 35 000 euroa. Se tekee suunnilleen 250 euroa hehtaarilta, mikä on metsätalouden keskimääräistä hehtaarituottoa enemmän. Ympärysalueella metsätaloutta voidaan harjoittaa normaalisti.

Vuokraa voi saada myös sähkölinjalta

Sähkönsiirtolinjoille jäävistä maista on perinteisesti maksettu vain muutaman sadan euron kertakorvaus.

Kilpivaaran mukaan paikoin linja-alueille on saatu neuvoteltua hehtaarikohtainen vuosivuokra, kun puistoalueen maanomistajat ovat esittäneet, että siirtolinja otetaan jakamaan puiston ympärysalueelle maksettavaa vuosivuokraa. Tästä ei aiheudu voimayhtiölle lisäkustannuksia.

Eräissä tapauksissa voimayhtiöt ovat suostuneet maksamaan siirtolinja-alueille erillistä, noin 300 euron hehtaarikohtaista vuosivuokraa.

”Säännöllisen vuosituoton ansiosta johtokäytäville jääneen metsämaan arvo säilyy”, Kilpivaara korostaa.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.