MTK:n metsäedunvalvonnan tutkimuspäällikkönä aloitti hiljattain Kalle Karttunen. Edeltäjä Erno Järvinen siirtyi Suomen Metsäsäätiön johtoon.
Karttunen on taajamataustainen mikkeliläinen, joka ryhtyi etämetsänomistajaksi harvinaisen varhain. Hän osti 25-vuotiaana sukupolvenvaihdoksen hengessä perintötilan ties kuinka monen sukupolven takaa ja haaveili, että se antaa elannon.
”Pian valkeni, että kyllä, mutta vain muutamaksi kuukaudeksi.”
Karttunen on myös metsätalousinsinööri, metsänhoitaja ja tohtori, joka aiemmin työskenteli Mikkelistä käsin Lappeenrannan teknillisen yliopiston bioenergian tutkimusryhmässä.
Perhe on edelleen Mikkelissä, ja Karttunen pyrkii tekemään lyhyempää työviikkoa Helsingissä ja etäpäiviä Mikkelissä.
Ammattimaisempaa, kannattavampaa
Karttunen näkee, että metsänomistajilla voisi mennä paremmin ja että metsätalouden kannattavuuden parantaminen voi olla hyvinkin erilaista eri osissa maata.
”Jos hiilikauppa toteutuu, niin Lapissa on alueita nollarajan tuntumassa, missä voisi olla järkevämpää myydä hiidensidontaa kuin ainespuuta.”
Etelä- ja Keski-Suomessa merkittävä lisätuotto voi tulla energiapuusta.
Karttunen haluaisi, että ammattimainen metsänomistus edistyisi ja metsätilakoko kasvaisi.
”Tilojen pirstoutumiselle pieniksi tilkuiksi tulisi laittaa stoppi ja löytää kannusteita tilakoon kasvattamiselle.”
Hän tosin myöntää, että pienelläkin metsänomistuksella on puolensa sikäli, että niiden kautta yhteiskuntaan tulee laaja ymmärrys metsätaloudesta.
Verkottumalla vaikuttamista
Karttusen työ on tutkimuslähtöistä edunvalvontaa ja puumarkkinoiden seurantaa.
”Verkotutaan tutkimusmaailmaan, ollaan mukana tausta- ja ohjausryhmissä ja pidetään metsänomistajien näkökulmat mukana.”
Etujärjestötyö saattaa näyttää todellisten tai kuviteltujen uhkien torjumiselta, mutta Kalle Karttunen näkee työnsä enemmän hyvien asioiden kehittämisenä. Kaikenlainen digin hyödyntäminen kiehtoo.
Karttunen puhuu mielellään laserkeilauksen mahdollisuuksista. Tarkempi metsävaratieto mahdollistaa, että puu voidaan myydä oikeaan osoitteeseen, vaikka hän myöntääkin, että bulkkituotantoahan metsätalous paljolti on.
”Mielelläni näkisin, että suuren teollisuuden rinnalle vahvistuisi pientä ja keskisuurta jalostusta.”
Etujärjestötyö on ajoittain kärjekästä, ja vastaan voi tulla inhottaviakin asioita.
”Erosin Metsäliitosta kartellisotkujen jälkeen, mutta liityin uudestaan reilu vuosi sitten.”
Julkaistu Metsälehdessä 1/2020
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.