Tutkimus | Viisi uhanalaista

Suomen uhanalaisilla puulajeilla ei ole akuuttia häviämisriskiä.

Kynäjalava on luokiteltu uhanalaiseksi Suomessa populaation ja elinympäristön vähentymisen seurauksena. Samasta syystä uhanalaisia ovat vuorijalava, ruotsinpihlaja sekä metsäomenapuu. (Kuva: Antero Aaltonen/Vastavalo)
Kynäjalava on luokiteltu uhanalaiseksi Suomessa populaation ja elinympäristön vähentymisen seurauksena. Samasta syystä uhanalaisia ovat vuorijalava, ruotsinpihlaja sekä metsäomenapuu. (Kuva: Antero Aaltonen/Vastavalo)

Liki kolmasosaa maailman puulajeista uhkaa sukupuutto, selviää kasvitieteellisten puutarhojen verkoston BGCI:n raportista. Viisivuotinen tutkimus osoittaa, että maailman liki 59 000:sta puulajista runsaat 17 000 lajia on uhanalaisia. Suurimpia uhkia puulajeille aiheuttavat maatalous, hakkuut ja laidunnus.

Suomen puulajien tila on muuta maailmaa lohdullisempi, mutta ei niin hyvä kuin syyskuussa julkaistu raportti väittää. Suomen neljästäkymmenestä puulajista uhanalaisia on viisi, ei yksi, kuten raportissa virheellisesti kerrotaan. Nämä lajit ovat vaarantuneet kynäjalava, vuorijalava, ruotsinpihlaja, metsäomenapuu sekä silmälläpidettävä saarni.

”Kaikki punaiselle listalle päätyneet ovat elinympäristönsä suhteen vaateliaita ja niiden levinneisyysalue on suppea. Millään näistä ei ole akuuttia häviämisriskiä, ellei tilanne muutu esimerkiksi jonkin taudin takia”, summaa vanhempi tutkija Terhi Ryttäri Suomen ympäristökeskuksesta.

Syyt uhanalaistumiseen ovat samankaltaiset kuin maailmalla: vuosikymmenten takainen lehtojen raivaaminen pelloiksi, vanhat metsäojitukset sekä laidunnuksen loppumisesta aiheutunut hakamaiden häviäminen.

Uhanalaisuutta arvioitaessa tarkastellaan esimerkiksi suuria kannanvaihteluita, elinympäristön vähenemistä tai pirstoutumista.

”Varsin runsaslukuinenkin laji voi päätyä uhan-alaiseksi, jos sen lisääntymiskykyisten yksilöiden määrä on kutistunut kolmekymmentä prosenttia kolmen sukupolven aikana.”

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito