Uusia mäntykuolemia alkoi ilmaantua kesällä 2019. Nyt kuolevaa tekevät männyt ovat yhä yleisempi näky Lounais-Suomen saaristossa ja rannikolla.
Männyille kohtalokkaaksi on käynyt kirjanpainajan sukulaisen, okakaarnakuoriaisen ja tuhosieni havuparikan yhteisvaikutus.
Tuhot ilmenevät männyn oksien nopeana punertumisena loppukesän aikana. Värimuutos johtuu siitä, että okakaarnakuoriainen kuljettaa puuhun sinistäjäsientä, joka tukkii veden kulun puussa.
Varsinais-Suomen ja eteläisen Satakunnan metsiä työkseen kiertelevän Metsänhoitoyhdistys Lounametsän erityisasiantuntijan Kari Laihon mukaan yleisimmin kuolee yhden tai muutaman männyn ryhmiä.
”Niistä tulee ilmoituksia päivittäin. Arvioisin, että saaristossa ja Varsinais-Suomen rannikkoalueella on menetetty tuhatkunta puuryhmää. Tuhot jäävät usein yhden kesän vitsaukseksi. Puita kuolee yleensä yhdestä kymmeneen ja sitten tuho laantuu.”
Suurin Laihon tietämä yhtenäinen tuhoalue on Kustavissa, jossa kaikki männyt kuolivat puolen hehtaarin alalta. Muita yli 50 kuolleen puun ryhmiä on havaittu muutamia.
”Saaristossa veneellä liikkuen voi ihmetellä tuhon laikuittaisuutta. Mikä kuljettaa tuholaiset tiettyihin kohtiin, merilinnutko”, Laiho pohtii.
Hänen mukaansa sisämaahan päin siirryttäessä mäntykuolemien määrä vähenee nopeasti.
Kokeneella metsäammattilaisellakaan ei ole tarjota lääkkeitä tuholaisen taltuttamiseksi.
”Kaikkea on kokeiltu. Joku on saattanut kaataa kuolleet puut sekä niiden elävät lähipuut ja hävittää oksat ja kannot. Sitten tuho joko pysähtyy tai ei. Toisaalta saaristossa on kohteita, joissa tuhopuille ei ole tehty mitään ja tuho on pysähtynyt omia aikojaan”
Laiho arvelee, että ilmaston lämpeneminen on perimäinen syy, joka altistaa männyt uudelle tuholaiselle.
Tutkittua tietoa niukasti
Myöskään Luonnonvarakeskuksessa metsätuhoja seuraavalla tutkijalla Tiina Yliojalla ei ole valmiita vastauksia mäntyjensä kohtalosta huolestuneille lounaissuomalaisille.
Hän on Laihon kanssa yhtä mieltä siitä, että tuho on luonteeltaan juuri sellainen, kuin ilmastonmuutoksen on ennustettu aiheuttavan.
”Havuparikassieni levisi Suomeen viime vuosikymmenellä. Vähälukuisena elänyt okakaarnakuoriainen on lisääntynyt ja aiheuttaa nyt tuhoja.”
Toistaiseksi ei tiedetä, miten okakaarnakuoriaisen ja havuparikkaan yhteistyö toimii. Ylioja arvioi, että poikkeuksellisen kuiva kesä 2018 laukaisi tuhot. Aluksi puustokuolemat keskittyivät kallioisille paikoille.
Havuparikas ja männyn juurikääpä ilmeisesti altistavat mäntyjä okakaarnakuoriaisen tuhoille. Samalla kun kuumat ja kuivat kesät ovat heikentäneet mäntyjä, ne hyödyttävät okakaarnakuoriaista.
”Esimerkiksi Gotlannin saarella Ruotsissa havuparikas tappaa yksinään mäntyjä. Suomessa mäntyjen nopean kuoleman sinetöi okakaarnakuoriainen”, Ylioja kertoo.
– Voinko siis kirjoittaa, että suurtuho uhkaa lounaissaariston mäntyjä?
”Et. Emme vielä tunne ilmiötä kunnolla. Tätä pitäisi tutkia, ja etsimme lisärahoitusta. Suurtuhon sijasta puhuisin varhaisesta varoitusmerkistä. Männyt voivat tulevaisuudessa olla lujilla, jos ilmasto lämpenee ja kesät käyvät kuivemmiksi. Toistaiseksi 99,9 prosenttia männyistä on hengissä”, Ylioja huomauttaa.
”Emme tiedä, missä okakaarnakuoriaiset talvehtivat”
Puutteellisen tiedon vuoksi tutkijoilla ei myöskään ole lääkettä mäntykuolemien torjumiseen.
”Kun männyn latvusto punertuu, kuoriaiset näyttävät jo poistuneen puun rungosta emmekä tiedä, missä määrin ne nykyilmastossa talvehtivat oksistossa ja missä määrin ne hakeutuvat maahan. Alustavien havaintojemme mukaan okakaarnakuoriaiset voivat tuottaa kevään jälkeen toisen, niin sanotun sisaruspolven kuten kirjanpainajatkin. Se pahentaisi tilannetta.”
Hänen mukaansa sisaruspolven syntyminen huomattaisiin siitä, että mäntyjä kellastuisi ja punertuisi talven kynnyksellä tai varhain keväällä.
”Ilmoittakaa talousmetsien mäntykuolemista Luken ”Ilmoita tuhosta” -lomakkeella ”, Ylioja vetoaa.
Linkki lomakkeelle löytyy osoitteesta https://metsainfo.luke.fi/fi/metsatuholomake
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.