Luonnonvarakeskus julkaisi maaliskuussa järjestyksessään jo 29. kukinta- ja siemensatoennusteen männylle, kuuselle ja koivulle. Siemensatoja on seurattu yhtäjaksoisesti vieläkin kauemmin – havainnointi käynnistyi Metsäntutkimuslaitoksella jo vuonna 1979.

Ennusteen tärkein tehtävä on tukea metsien luontaiseen uudistamiseen liittyvien toimenpiteiden ajoitusta sekä metsäpuiden siemenhuoltoa. Ennusteen taustalla on useiden henkilöiden viikkojen työpanos niin maastossa, laboratoriossa kuin toimistossakin.

Kuusen ja männyn kukintaennuste perustuu talvella laboratoriossa tehtävään silmuanalyysiin, missä päätehakkuilta kerättyjen näyteoksien kärkisilmuja preparoidaan ja tutkitaan mikroskoopilla. Kuusella silmut luokitellaan emikukka- tai kasvusilmuiksi, hedesilmujen sijaitessa yleensä alempana oksassa. Lopuksi lasketaan kukkasilmujen osuus tutkituista silmuista. Vaihtoehtoisesti silmut voidaan tunnistaa myös röntgenkuvauksella.

Koska männyllä silmussa on aina myös kasvupiste, lasketaan silmussa olevien emikukka-aiheiden määrä, joka on yleisimmin nollasta neljään. Lisäksi lasketaan näyteoksissa olevien pikkukäpyjen määrä. Vertaamalla tuloksia kertyneisiin aikasarjoihin, saadaan selville tulevan kesän kukintarunsaus, sekä suuntaa antavasti myös vuoden päästä varisevan kuusen siemenen ja seuraavan kahden vuoden aikana varisevan männyn siemenen määrä.

Silmuanalyysillä saatu arvio siemensadosta varmistetaan laskemalla loppukesällä käpyjen määrä tätä tarkoitusta varten perustetuista siemensadon tarkkailumetsiköistä, joita on yli 200 ympäri maata. Jokaisessa tarkkailumetsikössä on 50 numeroitua puuta. Toistaiseksi laskenta on tehty maasta käsin kiikarilla, mutta suunnitelmissa on testata ilmasta tapahtuvaa havainnointia. Pohjois-Suomessa käpyjen laskennasta vastaa Metsähallituksen tytäryhtiö Siemen Forelia Oy.

Koivun kukinta- ja samalla siemensatoennuste tehdään laskemalla hedenorkkojen määrä tarkkailumetsiköissä syksyllä lehtien varisemisen jälkeen. Metsällisten kysymysten lisäksi koivun kukintaennusteella on oma vaikutuksensa apteekkien asiakasmääriin huhti-toukokuussa.

Kukinta- ja siemensatoaikasarjojen venähdettyä jo kymmenien vuosien pituisiksi ne ovat alkaneet kiinnostaa myös puiden kasvu ja tuotos-, ilmastonmuutos- ja metsätuhotutkijoita sekä populaatioekologeja eri yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Kuusen käpysatotietoja on hyödynnetty esimerkiksi oravien kannanvaihtelua koskevassa tutkimuksessa.

Ennusteet löytyvät osoitteesta luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/luonnonvaraseurannat.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.