Puhelu pätkii, eikä linjan päässä olevan henkilön puheesta meinaa saada tolkkua.

Moni metsätöitä tekevä ja metsissä paljon liikkuva on tänä vuonna havahtunut siihen, että puhelut eivät kuulu yhtä hyvin kuin aikaisemmin. Ongelmia on myös tiheään asutussa Etelä-Suomessa.

”Ongelmat näkyvät varsinkin taajamien ulkopuolella. Puheluiden laatu voi olla heikko ja ne saattavat pätkiä”, korjuun ja metsänhoidon operaatioista vastaava tuotantopäällikkö Marko Yläjärvi Metsä Groupilta sanoo.

”Lisäksi muu tiedonsiirto kärsii. Yrittäjät ja kuljettajat tarvitsevat toimivia yhteyksiä. Osan tiedoista pystyy lataamaan etukäteen, mutta kaikkea ei.”

Ilmiön syynä on 3G-tekniikan alasajo. Teleoperaattorit ovat sulkeneet 3G-verkkojaan viime vuodesta lähtien. Valmista pitäisi tulla tämän vuoden loppuun mennessä. Vain Ahvenanmaalla toimiva Ålcom pitää 3G-verkkonsa käytössä. Sen sijaan se on sulkemassa 2G-verkkonsa.

Vaikka 2G-, 4G- ja 5G-verkot jäävät käyttöön, puheluiden laatu ei säily entisellään kaikkialla eikä kaikilla laitteilla.

Yläjärven mukaan tähän sisältyy turvallisuusriski: jos matkapuhelinverkon katvealueella sattuu onnettomuus, avun hälyttäminen ei välttämättä onnistu.

”Onneksi omiin korviin ei ole toistaiseksi kantautunut muuta kuin tiedonsiirtonopeuksien hidastelua.”

Velvoite: 99 prosentin väestöpeitto

”Monella on virheellinen mielikuva, että matkapuhelinverkon pitäisi toimia kaikkialla”, lakimies Sari Tujunen Traficomista sanoo.

Näin ei kuitenkaan ole. Toimintaan jääviä 2G- ja 4G-verkkoja koskee 99 prosentin väestöpeittovelvoite. Se tarkoittaa, että kunkin operaattorin on rakennettava verkkonsa niin, että 99 prosenttia väestöstä asuu kuuluvuusalueella.

Lisäksi voimassa on yleispalveluvelvoite, jonka mukaan kaikilla on oikeus toimiviin viestintäpalveluihin. Vaikka henkilö kuuluisi siihen alle yhteen prosenttiin väestöstä, joka sattuu asumaan operaattorien ilmoittamien kuuluvuusalueiden ulkopuolella, tietyn vähimmäistason palvelut taataan myös hänen kotiinsa.

4G-verkon toimilupiin sisältyy lisäksi tiepeittovelvoite: mobiililaitteiden yhteyksien pitää toimia yleisellä tieverkolla eli valta-, kanta-, seutu- ja yhdysteillä. Metsäautoteitä tiepeittovelvoite ei koske.

Jos metsä siis sijaitsee jonkin matkan päässä yleisistä teistä ja asunnoista, se saattaa hyvinkin olla verkkojen kuuluvuusalueiden ulkopuolella.

Päätelaite 4G- tai 2G-verkkoon

Parikymmentä vuotta sitten rakennettu 3G-verkko on vanhaa teknologiaa, jonka ylläpito ei ole kustannus- eikä energiatehokasta.

Mutta miksi ihmeessä operaattorit ajavat alas sitä, kun käyttöön on jäämässä vielä vanhempi 2G-verkko?

”2G-verkon toimilupavelvoite on voimassa vuoteen 2029. Operaattorit ovat jo ilmoittaneet haluavansa luopua siitäkin, kun velvoite päättyy”, Tujunen vastaa.

Vastaavaa 3G-verkkoa koskevaa velvoitetta ei ole.

Pääsääntöisesti uudet päätelaitteet toimivat 4G-verkossa. Kun 3G-verkko lakkaa toimimasta, laite siirtyy 2G-verkkoon, ellei sillä ole valmiuksia toimia 4G:ssä tai ellei 4G-verkko toimi siellä, missä laitetta yrittää käyttää.

Se tarkoittaa selvästi aiempaa hitaampaa tiedonsiirtonopeutta.

Siirtymävaiheen jälkeen helpottaa

Kun 3G-verkosta luovutaan, verkon käytössä olleita taajuuksia vapautuu paremmalle teknologialle.

Tujusen mukaan käynnissä on siirtymävaihe. Sitä mukaa kun 3G-verkkoa suljetaan, operaattorit alkavat vaihtaa aktiivilaitteita uusiin, 4G-taajuudelle määriteltyihin laitteisiin. Aktiivilaitteet ovat kännykkämastoissa näkyviä ”pömpeleitä”, ja niitä tarvitaan verkkosignaalien välittämiseen.

3G-verkon sulkeuduttua voi toisin sanottuna kestää hetken, ennen kuin 4G-verkon kuuluvuus alueella paranee.

”Pitää myös muistaa, että operaattoreille verkkojen ylläpito on kaupallista toimintaa.”

Liiketoimintaympäristö ja operaattoreille asetetut väestöpeitto-, tiepeitto- ja yleispalveluvelvoitteet siis ratkaisevat, millä alueilla puhelut jatkossa kuuluvat ja missä tiedonsiirto sujuu näppärästi.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.