Tuohesta rusetti ja kaikkea muutakin

Anni Koskeli-Ratamaa teki miehelleen tuohirusetin juhlia varten. Sen jälkeen tapahtui paljon.

Anni Koskeli-Ratamaa kertoo, etteivät tuohiasusteet tarvitse värjäystä eivätkä luonnolle haitallisia pinnoitteita. Ne voi käytöstä poistamisen jälkeen kompostoida tai käyttää sytykkeenä. (Kuvaaja: Harri Mäenpää)
Anni Koskeli-Ratamaa kertoo, etteivät tuohiasusteet tarvitse värjäystä eivätkä luonnolle haitallisia pinnoitteita. Ne voi käytöstä poistamisen jälkeen kompostoida tai käyttää sytykkeenä. (Kuvaaja: Harri Mäenpää)

Syyskuussa 2018 joensuulainen Anni Koskeli-Ratamaa sai miehensä kanssa juhlakutsun, jossa pukeutumiskoodiksi oli annettu ”jotain puusta”. Koskeli-Ratamaa päätti tehdä miehensä juhla-asun somisteeksi tuohisen rusetin.

Alussa useampikin aihio päätyi sytykkeeksi, mutta kokeilujen kautta miehen kaulaan valmistui rusetti, johon pariskunta oli tyytyväinen. Tekijöiden lisäksi rusetin huomasivat myös muut juhlavieraat, jotka kyselivät, mistä sellaisia voi ostaa.

”Päätin heittäytyä, ja perustin toiminimen siltä seisomalta”, Koskeli-Ratamaa kertoo.

Rusetteja muksuillekin

Jo marraskuussa Koskeli-Ratamaa toimitti ensimmäiset tuohirusetit myyntiin Joensuun keskustaan. Tuotteet menivät kaupaksi sitä mukaa kun yrittäjä sai niitä tehtyä. Tekemisen tahtia hieman hillitsee se, että tuohitöiden ohella Koskeli-Ratamaa työskentelee Joensuun kaupungilla palveluneuvojana.

Valikoima laajentui, kun tuohirusettien lisäksi häneltä tiedusteltiin muita tuohisia luomuksia.

”Ennen joulua sain myyntiin ensimmäisen erän korvakoruja. Nyt erilaisia tuotteita on kahdeksan”, Koskeli-Ratamaa sanoo ja esittelee yrityksensä, Tuohi Designin, viidestä eri korvakorusta ja kolmesta rusetista koostuvaa mallistoa. Malleja on lapsille, naisille ja miehille.

Hän on etsinyt vastaavia tuotteita netistä ympäri maailmaa ilman osumia. Yrittäjä haluaakin luoda jotain sellaista, mitä muut eivät ole vielä tehneet.

”Tuohi on Suomessa perinteinen, mutta jo vähän unohdettu materiaali, jonka haluan tuoda juhlapukeutumiseen paljon esillä olleen puun rinnalle.”

Tuohella on oma tahto

Käsityökärpänen iski Koskeli-Ratamaahan jo lapsena. Käsityön opettajan ammatista haaveillut tyttö oli tuttu näky kansalaisopiston käsityökursseilla.

Aikuisena hän ei ole kursseja käynyt, mutta omin käsin tekeminen pitää edelleen otteessaan.

”Menen usein tarve edellä. Jos en löydä kaupasta mieluisaa huonekalua tai muuta sisustusjuttua, niin mietin, miten sellaisen voisi tehdä itse. Kotoa löytyy aika paljon itse tehtyjä ¿sisustuselementtejä.”

Tuohityön tekniikkaa Koskeli-Ratamaa on oppinut kokeilemalla.

”Lainasin tuohitöistä kertovan kirjan, mutta siinä keskityttiin punottaviin tuohitöihin. Kirjasta luin ensimmäisiä kappaleita. Muuten kaikki on opeteltu itse yrityksen ja erehdyksen kautta.”

Opettelua riittää edelleen, sillä kaikki tuohi ei ole samanlaista. Joidenkin puiden tuohi esimerkiksi repeää herkemmin kuin toisten.

”Vaikeinta on se, että jokaisen puun tuohi on erilaista ja käyttäytyy eri tavalla. Ominaisuudet riippuvat niin monesta eri seikasta kuten koivun kasvupaikasta sekä tuohen keruun ajankohdasta ja jopa säästä. Koskaan ei voi olla ihan satavarma lopputuloksesta.”

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehti Makasiinissa 3/2019.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Harrastukset Harrastukset