Ladataan...
Onko tässä tulevaisuuden työlaji?
Taimikon reikäperkaukseen voi hakea metka-tukea, vaikka kemeraan menetelmä ei yleensä kelvannut.
Tilaajille

Taimikon reikäperkaukseen voi hakea metka-tukea, vaikka kemeraan menetelmä ei yleensä kelvannut.
Kuvissa ei näy kuvauksen kaltaista reikäperkauksen suorittamista.
Eikö olisi helpompaa ja nopeampaa vain arvioida tarvittavan reiän koko ja raivata reikä heti taimea lähestyttäessä? Kuvatussa menetelmässä palaa aikaa kun ensin kävelllään poistettavien vesojen läpi taimen päälle, pyörähdetään ja sitten palataan raivaamaan niitä jo kerran ohitettuja vesoja.
Täytyy nyt muistaa, reikien ulkopuolelle jäävän pusikon raivausta siirretään tässä eteenpäin. Reikäperkauksessa menetetään se mahdollisuus, että varhaisperkauksen jälkeen ei tarvita taimikonharvennusta ollenkaan. Myöhemmin raivaaminen on työläämpää ja kalliimpaa kuin aiemmin raivaaminen.
Lähtisin reikäperkaukseen vain esim. siksi, että aika olisi rajallinen, taimikko-ala suuri ja taimet tuhoutumassa.
Joskus, kun kaikkia pelastettavia taimia ei löydy, olen tehnyt reikäperkausta. Piilottelevat jää oman onnensa varaan, monesti toki hyötyvät tuosta tehdystä alasta, ja selviävät seuraavaan hoitokertaan. Jos pyrkii koko alan raivaamaan, menee paljon kasvatettavaksi istutettuja taimia vahingossa.
Spekulaatioo on helposti kaikki mitä tehdään täältä kirjoituspöydän takaa. Metsään kun menee sahan kanssa niin todellisuus näyttäytyy. Siinä alkaa jokainen järjellä käyvä tehdään reikä purkausta paikassa jossa ei se istutus kuusi olekaan lähtenyt kasvuun. Eli jättää riittävän määrän luonnontaimia kasvamaan ja myöhemmissä raivuissa ottaa niistä ne huonommat pois.
Metsä ei ole niin musta valkoinen että aina vaan mennään koko ala sen yhden periaatteen mukaan, täytyy osata soveltaa. Siis mikäli käytetään sitä järkeä. Muutenhan voi tehdä miten vain.