Teollisuuden puutarpeiden kasvaessa ja tukin hinnan noustessa on puuta tullut tarjolle lähes ennätystahtiin. Kesäkuun puoliväliin mennessä puukauppaa oli tehty Suomessa 17 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Kysyntätilanne on otollinen, mutta hintojen noustessa moni metsänomistaja pohtii sitä, kannattaako puukaupan kanssa vielä odotella.
Viitasaarelainen metsänomistaja Sami Wiik arvelee, ettei puun hintataso enää nouse merkittävästi.
”Uskon, että nyt on hyvä aika kilpailuttaa leimikko ja tehdä puukaupat. Tukin hintatasossa tullee pian katto vastaan.”
Wiik myi hyvän hinnan houkuttelemana oman pystyleimikon huhtikuussa. Leimikon päätehakkuukuvio otettiin korjuuseen vain muutama päivä kaupanteon jälkeen.
”Toivottavasti sellun hyvä hinta ohjautuisi jatkossa myös kuitupuun hintaan. Se olisi paras motivaattori metsänhoitotöihin ja ensiharvennusten teettämiseen.”
”Kysynnän kasvu kestävällä pohjalla”
Kokkolalainen metsätalousyrittäjä Timo Lankila arvioi markkinatilanteen eroavan nyt edellisestä vuoden 2007 hintapiikistä, joka perustui sahatavarahintojen äkilliseen nousuun.
”Nyt markkinoita vauhdittaa kuitupuun lisääntynyt kysyntä. Jos myös suunnitellut investoinnit toteutuvat, uskon kysynnän kasvun olevan kestävällä pohjalla. Täällä länsirannikolla voimme hyötyä myös Ruotsin metsäteollisuusinvestoinneista.”
Säännöllisesti puuta myyvä Lankila on jo hyödyntänyt suotuisaa hintasuhdannetta.
”Olen tehnyt pystykauppaa hieman suunniteltua enemmän, koska tukin hinta on hyvällä tasolla.”
Pitkällä aikavälillä myös Lankila näkee ongelmallisena epäsuhdan kuitu- ja tukkipuun kantohintojen ja lopputuotteiden hintojen välillä.
”Tukista maksetaan ylihintaa, mutta kuitupuun hinta on noussut täällä viime syksystä vain kolmisen euroa. Kuidun hankintahintoihin tarvitaan mielestäni vielä kymppi lisää. Mielenkiintoista on, että sahojen pystyostotarjouksissa kuidun hinta on noussut kaikkein eniten.”
”Seuraisin vielä hintojen kehittymistä”
Kysynnän kasvun mainingit ovat olleet havaittavissa myös Itä-Suomessa, missä kuitupuun kysyntä ehti välillä sakata pahasti.
”Etenkin tukin hinta on noussut, ja siitä on tiettävästi maksettu täälläkin kuutosella alkavia hintoja. Itse myyn puuta vuosittain, joten kauppoja osuu monenlaisiin suhdanteisiin”, kertoo kuhmolainen metsätalousyrittäjä Timo Huotari.
Kuitupuun osalta menekki on Huotarin mukaan parantunut, mutta hinnoissa se ei ole juuri näkynyt.
”Esimerkiksi talviharvennusleimikoilla kuitupuusta voidaan tarjota alle kymmenen euroa, joka on mielestäni suhteessa lopputuotteen hintaan sikamaisen vähän.”
Puurakentamisen kasvun ja kuiduttavan teollisuuden investointien ansiosta Huotari uskoo puun kysynnän jatkuvan hyvällä tasolla pitkään.
”Siksi näkisin, että jos välitöntä metsänhoidollista puunmyyntitarvetta ei ole, niin ehkä kannattaa vielä seurata kuinka hinnat kehittyvät. Kai-Cellin investointi Paltamoon olisi kainuulaisten metsänomistajien kannalta erittäin tärkeä.”
Julkaistu Metsälehdessä 13/2018.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.