Asikkalalainen Janne Havumäki viljelee kotitilansa peltoja ja ajaa yrittäjänä lähiseudun koneyrittäjien metsäkoneita. Joulunalusviikolla hänellä oli tavallista mieluisampi savotta ajettavana, kun Komatsun kuormatraktorin kyydissä kulki oman leimikon puita.
Ja ajettavaa olikin ihan riittämiin: kolmen hehtaarin aukolta kertyi puuta reilusti yli puolitoista tuhatta kuutiota.
Leimikko muodostui kahdesta erillisestä puukaupasta, koska Havumäen metsä koostuu tällä kohtaa kahdesta eri tilasta. Järeämpipuisella 1,3 hehtaarin lohkolla myytävää kertyi 830 kuutiota, siis reilusti yli 600 kuutiometriä hehtaarilla. Lisäksi kasalle kertyi 150 kuutiota havuja.
Kaikkiaan 1,3 hehtaarin lohkolta kertyi puunmyyntituloa 68 400 euroa, siis 52 600 euroa hehtaarilta.
Leimikkoa ei kilpailutettu
Leimikko myytiin Versowoodille. Kilpailevia tarjouksia ei kyselty, koska Havumäki tietää työnsä puolesta, että firman korjuussa tukit katkotaan tarkkaan eikä kuitupuupino kasva kuten isoilla firmoilla.
Kuusitukit menevät Versowoodin Vierumäen sahalle. Järeät tyvitukit ostaja toimittaa UPM:n Kalson vaneritehtaalle. Sorvitukeista maksettin sama hinta kuin tavallisista kuusitukeista.
Yllättäen paljastuu, että kohde on talvileimikko, koska lanssipaikkana on Havumäen pelto, joka kestää puutavara-autot vain maan ollessa jäätyneenä. Yleensä talvileimikoiden hinta jää hiukan alemmaksi kuin kesällä ja kelirikkoaikaan korjattavissa olevien kohteiden.
Puukauppa tehtiin elokuulla, joten hintataso oli talvikorjuurajoitteesta huolimatta hyvä. Energiapuuksi korjattavien havujen tuoman lisän myötä tukkikuution hinta kipusi 95 euron tienoille.
Yksinään sekään ei selittäisi huimaa puukauppatuloa.
Tukkiprosenttiyli 95:n
”Ensimmäinen tekijä on, että tässä oli lahoa vain neljä prosenttia, vaikka alueella on laidunnettu karjaa pitkään. Muutaman kilometrin päässä on alueita, joissa kuusikoissa on jopa 30 prosenttia lahoa”, Havumäki sanoo.
Vähäisen lahon, tarkan katkonnan ja järeän puuston ansiosta tukkiprosentti kohosi yli 95 prosentin, kun mukaan lasketaan myös pikkutukit ja parrut. Hakattujen runkojen keskikoko oli 1,15 kuutiota.
Mittaustodistuksen mukaan 1,3 hehtaarin lohkolta kertyi kuusikuitupuuta vain kymmenen kuutiometriä. Järeissä kuusirungoissa latvan yläosa kapenee nopeasti, joten viimeisen pikkutukin tai parrun jälkeen ei kuituosaa juuri jää.
”Kaikki männyt ja kuivanaiset jätettiin säästöpuiksi. Lehtipuita metsässä ei juuri ollut”, Havumäki sanoo.
Kahden A:n siivittämänä
Ennätysleimikon kehityksen on mahdollistanut kaksi isoa A:ta.
Niistä ensimmäinen on sijaintipaikkakunta Asikkala, jossa maaperät ovat viljavia ja Päijänteen eteläpäässä riittää lämpösummaa. Olosuhteet metsän kasvulle ovat niin hyvät kuin ne Suomessa voivat olla.
Toinen yhtä tärkeä A on aika. Hakattu puusto oli luontaisesti syntynyt ja 80–90 vuotta vanhaa.
Jannen isä, Erkki Havumäki muistaa, että edellisen kerran metsää harvennettiin vuonna 1974, siis tasan 50 vuotta sitten. Sen jälkeen puusto on saanut kasvaa rauhassa.
”Silloin ei ollut metsäkoneita palstalla, vaan meillä oli 165:nen Massikka, jonka vinssillä puut juonnettiin.”
Harvennus tehtiin metsänhoitoyhdistyksen neuvojan leimauksen mukaan. Täysin tyytyväinen hän ei poistettavien puiden valintaan ollut.
”Parhaita puita leimattiin, jotta silloiselle Vierumäen sahalle saatiin hyviä tukkeja. Kasvatettavaksi olisi siis voinut jäädä parempiakin puita.”
Ensimmäisen kerran metsä harvennettiin vuonna 1958.
”Silloin savotalla oli yksi moottorisaha ja hevosmiehet ajoivat puut tienvarteen. Saaduilla puunmyyntituloilla ostettiin meidän ensimmäinen traktorimme, vähän käytetty 135:n Massikka”, Erkki Havumäki muistelee.
Nyt korjatun mahtileimikon bruttomyyntituloilla saisi nipin napin uuden nykytraktorin.
Kuusta kasvuun viipyjättä
Janne Havumäki on jo miettinyt aukon seuraavaa puusukupolvea.
”Kyllä kai tähän uskaltaa istuttaa uudenkin kuusisukupolven, kun lahoa ei ole ollut juuri yhtään.
Aukko muokataan ja istutetaan jo ensi keväänä. Ja jos kaikki menee suunnitellusti, ei Jannen poika Arttu Havumäen tarvitse odottaa seuraavaa päätehakkuuta yhtä pitkään kuin nyt hakatun puusadon kypsymistä.
.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Huippu puusto, hieno leimikko. Mikä mahtoi olla ”oikea” tukkiprosentti ilman parruja ja pikkutukkeja? Eli täydenhinnan saha- ja sorvitukkien määrä jaettuna koko kuusen ainespuumäärällä.
68 400€ / 830m3 = 68,48m3/ha.
”tukkikuution hinta kipusi 95 euron tienoille” tarkoittaa siis oikeita tukkeja.
Runkohinta ei ole erityisen korkea, tosin laho ei kai mene runkohinnalla myöskään silloin kun runkohinnasta on sovittu.
Valitettavasti jutussa ei kerrottu puuston tiheyttä, mutta ilmeisesti se on ollut reilusti päälle 600 r/ha. Tämän takia puut ovat olleet varmasti stressantuneita, heikentyneitä, latvukset hyvin pieniä ja viimeaikainen kasvu olematonta sekä tuhoriskikerroin jo korkea.
Jos metsä väljennetään EH:ssa niin aikaisin, että latvus on täysimittainen ja seuraavatkin väljennykset samalla periaatteella, 1 m3:n puita saadaan kasvatettua useita kymmeniä vuosia jutun metsikköä nopeammin.
Hyvin hoidettu ja jatkuvasti kasvava metsä kannattaa väljentää tiheyteen 200 r/ha jo 40-50 v iässä, jolloin valtapuut ovat vielä hyvässä kasvussa ja em. tiheydellä ja hyvällä latvustilalla jatkavatkin reipasta kasvuaan jopa 100 vuoden päälle. Tämä on myös erittäin taloudellista, koska arvokasvu/ha on korkea, eikä kuluja ole.
500 – 600 m3/ha loppuhakkuussa ja noin 100 v ikä tulisikin ottaa tavoitteeksi kannattavassa metsänhoidossa, vanhan kuusikon biotyypin luonnissa ja hiilen sidonnassa.
Tällaisesta metsästä vain saadaan ylivoimaiset harvennustulot jutun kuvioihin verraten, kun harvennuspuuta tulee luokkaa 400 m3/ha, josta tukkia on n. 70 %.
Vanhan kuusikon uudistaminen nykyoloissa kuuselle on suuri sienituhoriski.
Järkevämpää olisi istuttaa jalostetut koivut maata parantamaan suuriin mättäisiin 1200 kpl/ha, ensiharventaa se jo 10-12 v iässä, pitää metsän pohja vesasta vapaana ja näin saada uusi kuusisukupolvi kasvamaan täystiheänä mutta myös hoidettuna aluskasvillisuutena, ja jatkamaan kuviolla kasvua jo järeinä (yli 15 m) kuitupuina, kun kuuset hakataan n. 40 v iässä 3 tukkisina runkoina 300 r/ha.
Tällaista kasvatusta toteutetaan Rautalammilla Sahalan kartanossa nyt satojen hehtaarien alueilla.
Korjaus: 68,48m3/ha piti olla 68,48€/m3.