Metsä Group ilmoitti äskettäin, että se aikoo rakentaa Äänekoskelle suuren LVL-palkkitehtaan. Tehtaassa on tarkoitus jalostaa kuusitukkeja ensin viiluiksi ja liimata niitä sitten palkeiksi puurakentamisen tarpeisiin.
Metsäslangissa vaneri- ja viilutehtailla jalostettavista kuusitukeista käytetään nimitystä havusorvi tai sorvitukki. Nimitys on kuvaava. Tukit kiinnitetään päistään suureen sorviin, joka työstää puun pinnasta parin kolmen millin paksuista viilua – tai lakanaa, kuten viilutehtailla sanotaan. Paksuudeltaan puolimetrisestä tukista tulee 70 metriä vajaan kolmen millin viilua.
Kaikki kolme isoa metsäyhtiötä sorvaavat havutukkeja. Tällä hetkellä suurin sorvitukkien käyttäjä on UPM. Sen omistama Pelloksen vaneritehdas Mikkelissä ahmii noin miljoona kuutiota kuusitukkeja vuodessa. Lisäksi UPM:n Kouvolassa sijaitseva Kalson vaneritehdas käyttää parisataa tuhatta kuutiota havutukkeja.
Kun Äänekosken LVL-palkkitehdas aikanaan käynnistyy, Metsä Group kirii UPM:n ohi havutukkien sorvaajana. Tällä hetkellä Metsä Groupin tytäryhtiö Metsä Wood sorvaa havutukkeja Lohjan ja Punkaharjun LVL-palkkitehtailla sekä Suolahden vaneritehtaalla.
Stora Enso tuottaa LVL-palkkeja Varkaudessa muutama vuosi sitten käynnistyneessä tehtaassaan. Siellä käytetään vuosittain 200 000 kuutiometriä pääosin kuusitukkeja.
Kaikkiaan havutukkeja sorvataan arviolta 2,5–3 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Havutukkien sahausmäärät ovat vuosittain yli 25 miljoonaa kuutiota.
Mitoissa vaihtelua
Metsäyhtiöt kertovat nykyään tekemisistään perin niukkasanaisesti, mutta se selviää, että viiluksi jalostettavien kuusitukkien mitat vaihtelevat alueittain ja puumarkkinatilanteen mukaan.
UPM:n puumarkkinapäällikkö Panu Kärkkäisen mukaan yhtiön tehtailla käytettävät sorvitukit ovat latvastaan vähintään 22-senttisiä. Tuotannon erityistarpeisiin on rajoitetusti käytössä myös vähimmäislatvaläpimitaltaan 18 sentin sorvipölkky. Silloin melkein kaikki järeän kuusikon tukit kelpaavat sorvaukseen.
Sorvaukseen menevien tukkien enimmäisläpimitta tyveltä on UPM:llä 75 senttiä.
Kärkkäisen mukaan yhtiö pyrkii hinnoittelemaan järeän kuusen yhtenäisesti käyttötarkoituksesta riippumatta. Puun myyjäpuolen mukaan UPM tarjoaa paikoin kolmesta viiteen euron kuutiokohtaista sorvilisää.
”Sorvitukkeja ostetaan laajalti eteläisestä Suomesta. Havuvaneritehtaamme ja niiden puunhankinta-alueet sijaitsevat metsien kuvan mukaisella järeän kuusen alueella”, Kärkkäinen sanoo.
Lievemmät laatuvaatimukset
Metsä Groupin metsäpalveluista ja puun ostosta vastaavan johtajan Juha Jumppasen mukaan yhtiö ostaa havutukkeja sorvaukseen viilutehtaiden ja sahojen puuntarpeesta riippuen, joten mitat vaihtelevat alueittain.
”Ostamme sorvitukkeja kaikkialta eteläisestä Suomesta, mutta ostotilanne vaihtelee muun muassa sahojen ja viilutehtaiden puuntarpeen ja puuvarantojen mukaan”, Jumppanen selvittää.
Keski-Suomen metsänhoitoyhdistysten mukaan Metsä Groupin ostamilla leimikoilla havusorvitukkien vähimmäisläpimitta latvasta on ollut 30 senttiä.
Metsä Group hinnoittelee havusorvitukit puumarkkinatilanteen mukaan. Paikoin havusorvileimikoita ostetaan runkohinnalla.
Puunmyyjä saattaa hyötyä siitä, että leimikosta otetaan sorvitukkeja, vaikka suoraa lisähintaa ei saisikaan.
”Sorvitukeissa sallitaan hieman suurempi lenkous ja enemmän laatuvikoja kuin tavallisissa tukeissa. Näin tukkisaanto kohoaa ja samalla leimikolta saatava puunmyyntitulo”, Jumppanen toteaa.
Stora Enso ostaa kuusitukkeja sorvaukseen pääosin Varkauden lähistöltä. Tukkien vähimmäisläpimitta on latvasta 30 senttiä ja pituus 5,2 metriä.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
