Taimikonhoitotöitä viime toukokuusta asti piinanneet kemeratuen hakusulut eivät ole syntyneet tyhjästä. Kaksivaiheiseksi muuttuneen tukihaun, hakemustulvan ja tietojärjestelmäongelmien lisäksi kemeraa vaivaavat hitaasti etenevät nuorten metsien kunnostukset.

Tämä käy ilmi kemeratukiuudistusta pohjustavasta lakiluonnoksesta. Luonnoksen mukaan kemeratöiden toteutus ja tukien maksatukset etenevät hitaimmin koneella tehtävissä nuorten metsien kunnostuksissa, joissa kerätään lisäksi pienpuuta.

Käytännössä tukirahaa sitoutuu siis pisimmäksi ajaksi taimikonhoitovaiheen jo ohittaneiden metsien energiapuuhakkuisiin ja ensiharvennuksiin. Kemerajärjestelmä yskii, koska pitkäksi venyvät nuoren metsän hoitohankkeet täyttävät vuosittaisen tuenmyöntämisvaltuuden.

Eniten viivettä töiden toteutuksessa on ollut Pohjois-Suomessa, jossa on tällä hetkellä suurin reservi jo hyväksyttyjä tukitaimikoita ja nuoria metsiä hoitoa odottamassa.

”Etelä-Suomessa tuettuja töitä on toteutettu nopeammin”, kertoo Metsäkeskuksen asiantuntija Yrjö Niskanen.

Aikataulu kireämmäksi

Lapissa yli puolet taimikonhoidon tukirahasta maksettiin viime vuonna nuorten metsien kunnostukseen ja pienpuun keruuseen. Nuorista metsistä kerätään puuta runsaasti kemeratukien avulla myös Pohjois-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa.

Lakiehdotus toisi muutoksen nuorten metsien hoitotahtiin kiristämällä kemeratöiden toteutusaikataulua. Tällä hetkellä töiden tekoon on pisimmillään aikaa lähes kolme vuotta, jatkossa vain vuosi.

”Vuoden toteutusaika olisi tukijärjestelmän kannalta helpompi. Jos osa työstä jää sinä aikana toteuttamatta, tukea voi hakea uudestaan”, Metsäkeskuksen Niskanen sanoo.

Varsinaisia taimikonhoitotöitä nopeutunut tukityötahti ei haitanne, mutta nuorten metsien kunnostushakkuut ovat eri asia.

”Työmaiden ketjuttaminen, korjuuolosuhteet ja kuitupuun tarve vaikuttavat nuoren metsän hoitotöiden toteutusaikatauluihin koko Suomessa. Vuoden määräaika voi olla tiukka”, sanoo Metsäkeskuksen pohjoisen alueen rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Tommi Lohi.

Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kalan johtaja Juha Rautakoski ennakoi, että toteutusajan lyhenemisen seurauksena kemerahakemus tehtäisiin nuorten metsien kohdalla muutamaa viikkoa ennen töiden aloitusta metsänkäyttöilmoituksen tapaan.

”Tärkeintä olisi, että hakusulku ylipäänsä poistuisi ja hommat käynnistyisivät. Nyt tilanne on katastrofaalinen nuoren metsän hoidon talvikohteilla, joilta pitäisi saada energiapuuta tulevan kauden tarpeisiin.”

Rautakosken mukaan hakusulku tuntuu loppuvuonna lämpövoimaloissa, koska hoitotöiden seistessä energiapuuta ei nyt kerry varastoon.

Julkaistu Metsälehti Makasiinissa 1/2017

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.