Tukkipuun latvaläpimittojen kiristykset ovat kuohuttaneet viime vuosina puukaupoissa, mutta pelkkä puun latvaosa selittää vain harvoin kaikkea eroa eri puunostajien välisessä tukkikertymässä. Suurin ero tukin katkonnassa tapahtuu usein puiden tyvillä.
”Kaksi kolmasosaa tukkisaannon erosta tuleekin puun tyven katkonnasta ja vain yksi kolmasosa puun latvapään katkonnasta”, arvioi MTK:n kenttäpäällikkö Pauli Rintala.
Rintalan mukaan nyrkkisääntö puiden katkontaan on, että jos tukin latvaläpimittaa nostetaan yhdellä sentillä, puusta saatava tukin määrä eli tukkisaanto alenee 2–6 prosenttia, kokoluokasta ja puulajista riippuen. Latvaläpimitan nosto tarkoittaa, että tukkipuuta ei katkotakaan puunrungosta esimerkiksi 16 sentin läpimittaan asti, vaan tukkipuumääritelmä loppuu jo 17 sentin paksuuden kohdalla.
Puunostotarjousten välinen kokonaisero tukkisaannossa voi kuitenkin olla 10 prosenttia, joten pelkkä ero tukin minimilatvaläpimitassa ei riitä selittämään asiaa. Tyvi on latvaa selvästi paksumpi puun osa, joten ero tukin katkonnassa puun tyvellä tarkoittaa selvästi isompaa kuutiomäärää kuin katkontaero puun ohuemmassa latvapäässä.
Erilaiset katkontakriteerit
Tyvitukin katkontaeroja selittää esimerkiksi se, että toinen puunostaja katkoo tukkia monipuolisilla mittavaihtoehdoilla ja saa tyveltään hieman lengon tai mutkaisen rungon tarkemmin katkottua tukkipuuksi kuin toinen puunostaja.
”Ostajien välille eroa tulee monesti minimitukkivaatimuksesta”, Rintala sanoo.
Tämä tarkoittaa sitä, että samalla puunostajalla voi olla erilaiset katkontakriteerit useamman tukin puunrungolle ja rungolle, jonka tyveltä on mahdollista saada vain yksi tukki.
”Yhden tukin rungossa katkontaerot ovat suurimmillaan: kun toinen puunostaja katkoo sen yhden tukin, toinen ostaja tekee koko rungon kuitupuuksi.”
Toinen puunostaja saa siis samasta rungosta 40 prosenttia tukkia ja 60 prosenttia kuitupuuta, toinen ostaja 100 prosenttia kuitupuuta. Ja tukkipuusta maksetaan usein yli kolminkertainen hinta kuitupuuhun nähden.
Myös tukin latvaläpimitta on joka tapauksessa oleellinen tekijä puukauppatarjousten vertailussa. Esimerkiksi Stora Enso ilmoitti vuonna 2019 nostavansa havutukkien minimilatvaläpimitan 15–16 sentistä 18 senttiin. Viime vuoden lopulla yhtiö tosin ilmoitti palauttavansa katkontarajat ennalleen, sillä kiristykset olivat johtaneet huonoon menestykseen puukauppakilpailussa.
Lisää asiaa katkonnasta torstain 14.1.2021 Metsälehdessä.
Juttua tarkennettu Stora Enson ilmoituksen osalta 13.1.2021 kello 13.49.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Toinen tärkeä ja tukkisaantoon vaikuttava tekijä on lähinnä kuusitukki leimikoissa esille tuleva 3-metrin tyvileikko, joka menee yleensä lahokuuseksi, jonka hintataso on 8-12 € /m3 pystykaupassa.
Tyvestä leikattuna pölkyn koko on 0.3-0.4 M3 / kpl, siinä siirtyy nopeasti tukkiosuutta kuiduksi. Tyvi pölkky voi olla kannolta laho, tai alkava värivika, joka yleisemmin loppuu 3-6 dm lumpilla.