Mikä on totuus hakkuiden kasvusta Suomessa? Tätä kysymystä Tapio Haarlaa ruotii Metsänomistaja-YouTube-kanavallaan. Median kirjoitukset hakkuutasojen noususta ja toistuva puhe hakkuiden kasvusta saivat aktiivisen tubettajan ja metsänomistajan paneutumaan asiaan tarkemmin.
Videollaan Haarlaa syventyy Luonnonvarakeskuksen sekä valtakunnan metsien inventoinnin tuottamaan tilastotietoon. Näiden avulla hän piirtää kuvaajan, joka osoittaa, että hakkuiden määrä suhteessa puuston kokonaismäärään ei ole juurikaan muuttunut viimeisten viidenkymmenen vuoden aikana.
Siinä ajassa puustopääoma on kasvanut miljardilla kuutiolla ja metsäteollisuus näyttää sopeuttaneen hakkuitaan puuston kasvuun. Tämän perusteella hakkuiden määrä ja hakkuutasot eivät ole valtakunnan puumääriin nähden juuri kasvaneet.
”Minut tämä yllätti, vaikka olen metsäalaan aktiivisesti suuntautunut metsänomistaja. Odotin aika nousevaa kulmakerrointa”, Haarlaa kertoo.
Haarlaa on koulutukseltaan meteorologi, mutta metsäyhteyskin löytyy: hänen isänsä Rihko Haarlaa on metsäteknologian emeritusprofessori. Tapio Haarlaa on ostanut isältään vuonna 2009 Lohjalta reilun 90 hehtaarin metsätilan, jota hän hoitaa aktiivisesti ja tekee samalla metsäaiheisia videoita. Metsälehti haastatteli Haarlaa Makasiiniin 2/2024.
Ylistystä somesta
Haarlaan YouTube-videota on kommentoitu ja jaettu ahkerasti sosiaalisessa mediassa – sekä LinkedInissä että X:ssä. Palaute on ollut pääosin kiittävää.
Esimerkiksi viestintätoimisto Kaiku Groupin valmentaja ja perustajaosakas Jouko Marttila julkaisi artikkelin Harlaan videon pohjalta otsikolla ”Metsäkeskustelussa pitäisi pysyä faktoissa”.
Myös puutuotetekniikan professori Henrik Heräjärvi kommentoi Harlaan videosta tekemää julkaisua LinkedInissä ja kertoo käyttäneensä samaa tilastofaktaa opetuksessaan jo vuosia. Heräjärvi kuitenkin korostaa, että joillakin mittareilla ”kestämättömästä” hakkuutasosta puhuminen on varmasti perusteltua. Alueellisiakin eroja on.
”Valtakunnallisesti puuvaroihin suhteutettu hakkuumäärä sen sijaan ei ole voinut yhtäkkiä muuttua kestämättömäksi, kun sama parin prosentin taso toistuu vuosikymmenestä toiseen”, Heräjärvi kommentoi.
”En ostaa kaikkia väitteitä”
Hakkuiden määrä ja hakkuutaso ovat tällä hetkellä kuuma keskustelun aihe. Voidaanko Haarlaan esittämää tapaa käyttää hakkuiden määrän tarkasteluun ja minkälaisia johtopäätöksiä siitä voidaan vetää?
Haarlaa toivoi videolla metsätieteilijöiltä palautetta. Metsälehti pyysi tutkimusprofessori Lauri Mehtätaloa Luonnonvarakeskuksesta katsomaan Haarlaan videon.
”Kaiken kaikkiaan se oli hyvä havainnollistus esittää asia. Viesti on selkeä, mutta en osta kaikkia hänen väitteitään”, Mehtätalo toteaa.
Luonnonvarakeskuksen viralliset tilastot osoittavat hakkuiden olevan valtakunnallisesti puuntuotannollisesti kestävällä tasolla. Mehtätalo näkee, että Haarlaan videolla osoitetaan sama johtopäätös, mutta vähän eri tavoin. Haarlaan esityksessä ei kuitenkaan tule ilmi, että joillakin alueilla on hakattu aika rajusti viimeisen kymmenen vuoden ajan. Mikäli tarkastelun tekisi esimerkiksi Kaakkois-Suomen tai Etelä-Savon alueelle, voisi hakkuiden taso suhteessa puuston kokonaismäärään olla toinen.
”Täsmällisempi tapa havainnollistaa puuntuotannon kestävyyttä olisi simuloida hakkuita pitkälle tulevaisuuteen ja tutkia, pystytäänkö hakkuutaso ylläpitämään ikuisesti. Tällaisia olen itse tehnyt Metsäbiotalouden tiedepaneelin raporttiin, joka julkaistiin vuosi sitten”, Mehtätalo kertoo.
Pientä nousua on
Mehtätalo kiinnittää huomiota myös Haarlaan tilastojen skaalaukseen. Prosenttikäyrälle valittu skaalaus saa hakkuiden määrän suhteessa puuston määrään näyttämään liki vakiolta, vaikka se todellisuudessa nousee muutaman prosenttiyksikön kymmenyksen. Nousukaan ei näytä merkittävältä, vaikka se on runsaat viitisen prosenttia.
”Mielestäni ilmaisu ’hakkuumäärät ovat nousseet’ on enemmän oikein kuin ’hakkuumäärät ovat pysyneet kutakuinkin ennallaan’. Se ei ole koko totuus, ja on paikallaan korostaa sitä, että noussut puustopääoma on sen mahdollistanut”, Mehtätalo summaa.
Juuri huimasti viimeisten viidenkymmen vuoden aikana kasvaneen puustomäärän Haarlaa halusikin nostaa esille. Se usein unohtuu, kun hakkuiden määristä ja kehityksestä uutisoidaan.
Tulevaisuuteen ja kestävien hakkuiden määrään Haarlaa ei videolla yrittänyt ottaa kantaa. Tavoitteena oli ainoastaan hahmottaa, kuinka paljon hakkuumäärät oikeasti ovat kasvaneet 50 vuoden aikana.
”En oletakaan, että tästä voidaan tehdä mitään mahtavia johtopäätöksiä. Tämä on vain visualisointi yhdestä näkökulmasta ja se oli minulle ainakin tietyllä tavalla uutinen”, Haarlaa summaa.
Haarlaan keskustelua synnyttäneen videon pääset katsomaan täältä.
Korjattu Metsäbiotalouden tiedepaneelin nimi 11.2. klo 11.30.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
