Presidentti Donald Trump on lykännyt hirmutullejaan 90 päivällä. Jos haluaa ajatella positiivisesti, niin kaupankäynnissä saatiin kolme kuukautta aikaa varautua.
Outi Juntti Jay Partners -konsulttiyhtiöstä on analysoinut paperi- ja kartonkimarkkinoita kohta kolmekymmentä vuotta.
”Toteutuessaan Trumpin asettamat tullit vaikuttavat merkittävästi markkinoihin, mutta on vaikea ennustaa, että miten.”
Se, että Yhdysvaltojen paperiteollisuutta suojataan tulleilla, ei ole mikään uusi ilmiö. Trumpin edellisellä kaudella kanadalaiselle sanomalehtipaperille asetettiin 32 prosentin tuontitulli, mikä veti lehti- ja painotaloja vaikeuksiin ja tullien kesto jäi lopulta lyhyeksi.
Yhdysvalloissa ylimäärin volyymilaatuja
Maailman paperin- ja kartongintuotanto on noin 420 miljoonaa tonnia. Yhdysvallat on Kiinan jälkeen kakkosena sekä tuotannossa että kulutuksessa 60 miljoonalla tonnillaan eli 15 prosentilla.
Kiinan osuus kulutuksesta on kolmannes ja yhdessä nämä kaksi maata muodostavat lähes puolet maailman markkinasta.
”Yhdysvalloista on viety 9–10 miljoonaa tonnia ja tuotu 7–9 miljoonaa tonnia, eli se on merkittävä kauppakumppani kummassakin suunnassa, mutta tuotelaadut ovat erilaisia.”
Yhdysvalloissa on ylimäärin kraftlaineria ja sitä on viety eniten, pääasiassa Latinalaiseen Amerikkaan, mutta myös Eurooppaan ja Aasiaan.
Kraftlaineri on isojen määrien volyymituote, jota käytetään kuljetuspakkauksissa ja jossa paperintoimittajaa on helppo vaihtaa.
Korkean laadun tuonti – suurin vaikutus Kemiin
Yhdysvaltojen tuonnista noin puolet on Kanadasta ja kolmannes Euroopasta, ja se kohdistuu korkeampiin laatuihin.
”Yhdysvallat on Saksan jälkeen toiseksi suurin vientimaa Suomen paperiteollisuudelle. Ei ole ihan helppoa löytää näille volyymeille Euroopasta uutta kotia.”
Euroopasta ja Suomesta viedään korkealuokkaista painopapereita, kartonkeja ja paremman tason aaltopahvin pintalaineria. Ylipäätään korkealuokkaisia tuotteita ja niille on aitoa kysyntää.
Kotimaan yksittäisistä tehtaista Amerikan-viennillä on suurin merkitys Metsä Boardin Kemin-tehtaalle. Kemin jo iäkkään, mutta moneen kertaan modernisoidun kartonkikoneen valtti on päällystetty, valkopintainen lainerikartonki eli aaltopahvin pintaosa, jolla on hyvät painettavuusominaisuudet, ja vähittäiskaupassa pakkaus myy tuotteen. Metsä Board on ollut Amerikan-markkinoilla jo kolmisenkymmentä vuotta, rakentanut hyvintoimivan toimitusketjun ja ilmeisen arvostetun brändin.
”Haaste ei olisi yksin Kemin, vaan myös amerikkalaisten asiakkaiden, sillä siellä ei tuoteta Kemin pintalainerin kaltaista, erittäin korkeatasoista räätälöityä tuotetta.”
Sulkemisruletti pyörimään, mitä UPM ja Sappi?
Jos Euroopan koko 1,6 miljoonan tonnin paperi- ja kartonkivienti Yhdysvaltoihin tukkeutuu, niin koko määrälle ei ole Euroopassa kysyntää, mutta se ei ole pelkästään Suomen ongelma.
”Jos Trumpin tullit tulevat voimaan ja Euroopan kysyntä jatkaa laskuaan, niin saatetaan taas laittaa ruletti pyörimään, että mihin koneeseen sulkeminen osuu.”
Mitä Suomessa tapahtuu? Juntin mukaan kysymys pitää asettaa niin, että mitä UPM ja Sappi tekevät, sillä ainoastaan niillä on enää Suomessa paperitehtaita. Stora Ensolla on yksi kone Anjalankoskella, mutta se tuottaa kirjapaperia. Metsä Group on paperista vapaa.
”Sulkemattomia, pieniä ja vanhoja paino- ja hienopaperikoneita ei kotimaassa enää ole.”
Keski-Euroopassa on pienehköjä paperikoneita, jotka yrittävät pärjätä erikoistumalla erikoislaatuihin.
Korvaavan teollisuuden rakentaminen ongelmallista
Jos tuonti Amerikkaan tukkeutuu tullien vuoksi, niin maan oma teollisuus ei täysin pysty korvaamaan tuontia niin määrällisesti kuin laadullisestikaan. Juntti ennakoikin, että Yhdysvaltojen painoteollisuus ja pakkaajat kohtaavat vaikeuksia.
”Korvaavan teollisuuden rakentaminen kohtaisi vaikeuksia myös, sillä isoimmat paperi- ja kartonkikonevalmistajat ovat Euroopassa, ja lisäksi tulee myös kysymys kuidun laadusta.”
Vaikka Trumpin haluamia korvaavia investointeja uusiin koneisiin pantaisiin liikkeelle, niin ne eivät ehdi valmistua Trumpin kauden aikana, ja kuka tietää mikä on tullien tilanne seuraavan presidentin kaudella.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään